Venäläisten Suomeen muutto : Lahdessa ja Turussa asuvien venäjää puhuvien nuorten muuttotilanne ja sopeutuminen
Pietari, Helena (2006)
Pietari, Helena
Siirtolaisuusinstituutti
2006
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201214100463
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201214100463
Kuvaus
Esipuhe
1 Johdanto
2 Tutkimuksen lähtökohdat
2.1 Muuttoliiketutkimus
2.2 Muuttoliikkeen tutkiminen yksilötasolla
2.3 Muuttoliikkeen tutkiminen yhteiskunnan ja alueen tasolla
2.4 Akkulturaatioasenteet
2.5 Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusongelmat
3 Aineisto ja menetelmät
3.1 Tilastot ja haastattelut
3.2 Haastattelu aineistonkeruumenetelmänä
3.3 Kuvailusta ymmärtämiseen
4 Muuttoliikkeet Venäjällä ja Suomessa
4.1 Venäjän muuttoliikkeet
4.2 Maahan- ja maastamuutto Suomessa
4.3 Suomessa asuvat ulkomaalaiset
5 Venäjältä muuttaneet Suomessa
5.1 Venäläiset Suomessa 1800-luvulta 1900-luvun puoliväliin
5.2 Viime vuosina muuttaneet
5.3 Inkerinsuomalaiset
6 Suomen maahanmuuttopolitiikka
6.1 Kehitys
6.2 Maahanmuuttopolitiikka nykyään
6.3 Kotoutuminen
6.4 Inkerinsuomalaisten paluumuutto-oikeus
7 Alueellinen tarkastelu
7.1 Ulkomaalaiset ja venäläiset maakunnittain sekä paluumuuttajat TE-keskuksittain
7.2 Turun ja Lahden tilanne
8 Venäjää puhuvat nuoret Turussa ja Lahdessa
8.1 Yleistä haastateltavista
8.2 Muutto Suomeen
8.3 Lahti ja Turku muutto- ja asuinpaikkakuntina
8.4 Nuorten sopeutuminen
9 Tarkastelu
Lähteet
Liite 1. Haastattelurunko.
1 Johdanto
2 Tutkimuksen lähtökohdat
2.1 Muuttoliiketutkimus
2.2 Muuttoliikkeen tutkiminen yksilötasolla
2.3 Muuttoliikkeen tutkiminen yhteiskunnan ja alueen tasolla
2.4 Akkulturaatioasenteet
2.5 Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusongelmat
3 Aineisto ja menetelmät
3.1 Tilastot ja haastattelut
3.2 Haastattelu aineistonkeruumenetelmänä
3.3 Kuvailusta ymmärtämiseen
4 Muuttoliikkeet Venäjällä ja Suomessa
4.1 Venäjän muuttoliikkeet
4.2 Maahan- ja maastamuutto Suomessa
4.3 Suomessa asuvat ulkomaalaiset
5 Venäjältä muuttaneet Suomessa
5.1 Venäläiset Suomessa 1800-luvulta 1900-luvun puoliväliin
5.2 Viime vuosina muuttaneet
5.3 Inkerinsuomalaiset
6 Suomen maahanmuuttopolitiikka
6.1 Kehitys
6.2 Maahanmuuttopolitiikka nykyään
6.3 Kotoutuminen
6.4 Inkerinsuomalaisten paluumuutto-oikeus
7 Alueellinen tarkastelu
7.1 Ulkomaalaiset ja venäläiset maakunnittain sekä paluumuuttajat TE-keskuksittain
7.2 Turun ja Lahden tilanne
8 Venäjää puhuvat nuoret Turussa ja Lahdessa
8.1 Yleistä haastateltavista
8.2 Muutto Suomeen
8.3 Lahti ja Turku muutto- ja asuinpaikkakuntina
8.4 Nuorten sopeutuminen
9 Tarkastelu
Lähteet
Liite 1. Haastattelurunko.
Tiivistelmä
Suomessa asuvien ulkomaalaisten määrä kasvaa koko ajan, ja näistä ulkomaalaisista kansalaisuudeltaan venäläiset muodostavat suurimman osan. Heidän muuttonsa Suomeen ovat lisääntyneet suuresti 1990-luvun aikana, jolloin olosuhteet Venäjällä muuttuivat vapaammiksi ja jolloin muutto ulkomaille tuli kaikille mahdolliseksi. Muuton voimistumiseen vaikuttivat myös taloudelliset kehittyneisyyserot sekä inkerinsuomalaisten vuonna 1990 saama paluumuutto- oikeus. Venäjältä muuttaneet ovat tulleet pysyväksi ja kasvavaksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa, ja siksi heidän tilanteensa on tärkeä tutkimuskohde.
Maahanmuuttajien tilanne ei ole pysyvä, vaan se on koko ajan muutoksessa. Juuri tämän muutoksen takia maahanmuuttajia koskeva tutkimus on aina ajankohtaista. Suomeen muuttaa koko ajan lisää maahanmuuttajia, ja täällä jo asuvien elämäntilanne muuttuu suomalaiseen yhteiskuntaan tutustumisen ja kotoutumisen myötä. Sopeutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin on tärkeää maahanmuuttajan hyvinvoinnin kannalta. Tätä sopeutumisprosessia on seurattava ja tutkittava, ja näin tunnistetaan kotoutumispolitiikassa tehdyt virheet sekä syrjäytymisvaarassa olevat maahanmuuttajaryhmät ja henkilöt.
Maahanmuuttajien tilanne ei ole pysyvä, vaan se on koko ajan muutoksessa. Juuri tämän muutoksen takia maahanmuuttajia koskeva tutkimus on aina ajankohtaista. Suomeen muuttaa koko ajan lisää maahanmuuttajia, ja täällä jo asuvien elämäntilanne muuttuu suomalaiseen yhteiskuntaan tutustumisen ja kotoutumisen myötä. Sopeutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin on tärkeää maahanmuuttajan hyvinvoinnin kannalta. Tätä sopeutumisprosessia on seurattava ja tutkittava, ja näin tunnistetaan kotoutumispolitiikassa tehdyt virheet sekä syrjäytymisvaarassa olevat maahanmuuttajaryhmät ja henkilöt.