Sosiaalinen eriytyminen Turun kaupunkiseudulla : tutkimus asumisen alueellisista muutoksista ja asumusprefenssistä
Rasinkangas, Jarkko (2013)
Siirtolaisuusinstituutti
2013
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5889-50-5
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5889-50-5
Kuvaus
1. Johdanto
1.1. Eriarvoisuuskehitys ja hyvinvointivaltion suunnanmuutos
1.2. Yhteiskunnallisten muutosten vaikutus kaupunkialueiden eriytymiseen
1.3. Aluevaikutukset huono-osaisuutta kumuloivana kehityksenä
1.4. Asumismieltymysten muutosten alueelliset vaikutukset
1.5. Tutkimuksen tavoite ja näkökulma
1.6. Tutkimuksen rakenne
2. Sosiaalisen eriytymisen syyt ja seuraukset
2.1. Sosiaalista segregaatiota, erilaistumista vai eriytymistä?
2.2. Kaupunkien sosiaalisen aluerakenteen selitysmallit
2.3. Sosiaalisen eriytymisen tutkimuksen uusi nousu
3. Asuntopolitiikka ja kaupunkisuunnittelu segregaatiota ehkäisemässä
3.1. Asuinalueen taantumiskierre segregaation dynamiikassa
3.2. Sosiaalinen sekoittaminen
3.3. Lähiöiden kehittäminen osana kaupunkien sosiaalisen eriytymisen hallintaa
3.4. Eheyttävän kaavoituksen ja kaupunkisuunnittelun keinot segregaation näkökulmasta
4. Asumisen arvostukset ja preferenssit
4.1. Asumisen hyvinvointi ja asumisura
4.2. Asuinympäristö hyvinvoinnin osatekijänä ja sosiaalisen statuksen ilmaisijana
4.3. Suomalaisten asumispreferenssit ja asuntopolitiikan muutospaineet
5. Tutkimusasetelma
5.1. Turun kaupunkiseutu tutkimuskohteena
5.2. Tutkimuskysymykset
5.3. Tutkimuksen aineistot, indikaattorit ja käytettävät metodit
6. Sosiaalinen eriytyminen Turun kaupunkiseudulla
6.1. Sosiodemografinen kehitys
6.2. Sosiaalinen huono-osaisuus ja psykososiaaliset ongelmat
6.3. Asuntokannan kehittyminen
6.4. Sosiaalisen aluerakenteen ulottuvuudet ja tyypit
6.5. Fyysisen aluerakenteen yhteys sosiaalisiin aluetyyppeihin
6.6. Alueellista eriytymistä koskevat muutokset Turussa
7. Asuinalueiden laatutekijöiden kehitys Turussa asukkaiden kokemana
7.1. Asuinympäristön laatutekijöiden alueelliset erot ja kehityssuunnat
7.2. Sosiaalinen epäjärjestys asuinalueilla
7.3. Asuinalueen arvostus
7.4. Olosuhteiden muutosten syyt ja odotukset tulevaisuuden kehityssuunnasta
7.5. Asuinalueen sosiaalinen ympäristö muuttosyynä
7.6. Yhteenvetoa asuinalueiden laatutekijöiden kehityksestä
8. Turkulaisten asumispreferenssit
8.1. Asumisen arvostukset
8.2. Asumismuotoa ja sijaintia koskevat asumispreferenssit
8.3. Asumisen valintamahdollisuuksien kokeminen
8.4. Yhteenvetoa turkulaisten asumispreferensseistä
9. Yhteenveto ja johtopäätökset
9.1. Turun kaupunkiseudun hidas ja nopea eriytyminen koulutuksen ja asuntokannan näkökulmasta
9.2. Korkeakoulutuksen ja elämänvaiheen mukaisen eriytymisen yhteys
9.3. Ikääntyminen ja pienten kotitalouksien kasvu
9.4. Turun keskustaa ympäröivän vyöhykkeen gentrifikaatio
9.5. Sosiaalisen huono-osaisuuden keskittyminen Turkuun
9.6. Etnisen eriytymisen kaksijakoisuus
9.7. Sosioekonomisen ja etnisen eriytymisen päällekkäisyys
9.8. Pohdintaa sosiaalisen eriytymisen hallintakeinoista
9.9. Asumispreferensseistä ja kaupunkiseudun sosiaalisesta eheydestä
Lähteet
Kuvioluettelo
Taulukkoluettelo
Liitteet.
1.1. Eriarvoisuuskehitys ja hyvinvointivaltion suunnanmuutos
1.2. Yhteiskunnallisten muutosten vaikutus kaupunkialueiden eriytymiseen
1.3. Aluevaikutukset huono-osaisuutta kumuloivana kehityksenä
1.4. Asumismieltymysten muutosten alueelliset vaikutukset
1.5. Tutkimuksen tavoite ja näkökulma
1.6. Tutkimuksen rakenne
2. Sosiaalisen eriytymisen syyt ja seuraukset
2.1. Sosiaalista segregaatiota, erilaistumista vai eriytymistä?
2.2. Kaupunkien sosiaalisen aluerakenteen selitysmallit
2.3. Sosiaalisen eriytymisen tutkimuksen uusi nousu
3. Asuntopolitiikka ja kaupunkisuunnittelu segregaatiota ehkäisemässä
3.1. Asuinalueen taantumiskierre segregaation dynamiikassa
3.2. Sosiaalinen sekoittaminen
3.3. Lähiöiden kehittäminen osana kaupunkien sosiaalisen eriytymisen hallintaa
3.4. Eheyttävän kaavoituksen ja kaupunkisuunnittelun keinot segregaation näkökulmasta
4. Asumisen arvostukset ja preferenssit
4.1. Asumisen hyvinvointi ja asumisura
4.2. Asuinympäristö hyvinvoinnin osatekijänä ja sosiaalisen statuksen ilmaisijana
4.3. Suomalaisten asumispreferenssit ja asuntopolitiikan muutospaineet
5. Tutkimusasetelma
5.1. Turun kaupunkiseutu tutkimuskohteena
5.2. Tutkimuskysymykset
5.3. Tutkimuksen aineistot, indikaattorit ja käytettävät metodit
6. Sosiaalinen eriytyminen Turun kaupunkiseudulla
6.1. Sosiodemografinen kehitys
6.2. Sosiaalinen huono-osaisuus ja psykososiaaliset ongelmat
6.3. Asuntokannan kehittyminen
6.4. Sosiaalisen aluerakenteen ulottuvuudet ja tyypit
6.5. Fyysisen aluerakenteen yhteys sosiaalisiin aluetyyppeihin
6.6. Alueellista eriytymistä koskevat muutokset Turussa
7. Asuinalueiden laatutekijöiden kehitys Turussa asukkaiden kokemana
7.1. Asuinympäristön laatutekijöiden alueelliset erot ja kehityssuunnat
7.2. Sosiaalinen epäjärjestys asuinalueilla
7.3. Asuinalueen arvostus
7.4. Olosuhteiden muutosten syyt ja odotukset tulevaisuuden kehityssuunnasta
7.5. Asuinalueen sosiaalinen ympäristö muuttosyynä
7.6. Yhteenvetoa asuinalueiden laatutekijöiden kehityksestä
8. Turkulaisten asumispreferenssit
8.1. Asumisen arvostukset
8.2. Asumismuotoa ja sijaintia koskevat asumispreferenssit
8.3. Asumisen valintamahdollisuuksien kokeminen
8.4. Yhteenvetoa turkulaisten asumispreferensseistä
9. Yhteenveto ja johtopäätökset
9.1. Turun kaupunkiseudun hidas ja nopea eriytyminen koulutuksen ja asuntokannan näkökulmasta
9.2. Korkeakoulutuksen ja elämänvaiheen mukaisen eriytymisen yhteys
9.3. Ikääntyminen ja pienten kotitalouksien kasvu
9.4. Turun keskustaa ympäröivän vyöhykkeen gentrifikaatio
9.5. Sosiaalisen huono-osaisuuden keskittyminen Turkuun
9.6. Etnisen eriytymisen kaksijakoisuus
9.7. Sosioekonomisen ja etnisen eriytymisen päällekkäisyys
9.8. Pohdintaa sosiaalisen eriytymisen hallintakeinoista
9.9. Asumispreferensseistä ja kaupunkiseudun sosiaalisesta eheydestä
Lähteet
Kuvioluettelo
Taulukkoluettelo
Liitteet.
Tiivistelmä
Viimeiset pari vuosikymmentä ovat olleet suomalaisessa yhteiskunnassa kasvavien sosiaalisten erojen aikaa. Tällä kehityksellä on ollut vaikutuksensa myös kaupunkialueiden välisiin eroihin. Kasvaville kaupunkiseuduille kohdistuva muuttoliike ja lisääntynyt maahanmuutto ovat olleet osaltaan vaikuttamassa erojen lisääntymiseen.
Jarkko Rasinkankaan tutkimus on ensimmäinen laaja sosiaalisen eriytymisen analyysi Turun kaupunkiseudusta. Tutkimuksen näkökulma aiheeseen on ollut laaja, käsitellen sosiaalista eriytymistä niin kaupunkiseudun kuntien välillä kuin keskuskaupungin sisälläkin. Tulokset kertovat syvenevistä alueellisista eroista, joiden perusteella tietyt lähiöalueet ovat jääneet jälkeen yleisestä kehityksestä. Samalla sosiaalinen hyväosaisuus paikantuu aiempaa selvemmin keskuskaupungin ulkopuolelle. Väestörakenteita ja asumispreferenssejä koskevat tulokset ennakoivat saman kehityssuunnan myös jatkuvan. Sosiaalinen eriytyminen on kuitenkin moniulotteinen kokonaisuus, johon ei voida liittää vain yhtä tulkintaa sen suunnasta ja voimakkuudesta.
Jarkko Rasinkankaan tutkimus on ensimmäinen laaja sosiaalisen eriytymisen analyysi Turun kaupunkiseudusta. Tutkimuksen näkökulma aiheeseen on ollut laaja, käsitellen sosiaalista eriytymistä niin kaupunkiseudun kuntien välillä kuin keskuskaupungin sisälläkin. Tulokset kertovat syvenevistä alueellisista eroista, joiden perusteella tietyt lähiöalueet ovat jääneet jälkeen yleisestä kehityksestä. Samalla sosiaalinen hyväosaisuus paikantuu aiempaa selvemmin keskuskaupungin ulkopuolelle. Väestörakenteita ja asumispreferenssejä koskevat tulokset ennakoivat saman kehityssuunnan myös jatkuvan. Sosiaalinen eriytyminen on kuitenkin moniulotteinen kokonaisuus, johon ei voida liittää vain yhtä tulkintaa sen suunnasta ja voimakkuudesta.