Menetetty koulunkäynti : Norjan valtion hyvitykset saamelaisille ja kveeneille
Anttonen, Marjut (2010)
Lataukset:
Anttonen, Marjut
Siirtolaisuusinstituutti
2010
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5889-01-7
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5889-01-7
Kuvaus
Julkaisijan esipuhe
Saatteeksi
Kansalliset vähemmistöt Norjassa
1. Tutkimuksen lähtökohdat
I OSA: Koulunkäyntikorvausten historiallinen tausta
2. Kansakunnan kehitys 1800-luvulta 1940-luvulle
3. Toisen maailmansodan jälkeiset vuosikymmenet
4. 1970-luvulla alkanut vähemmistöpoliittinen murros
II OSA: Kysymys koulunkäyntikorvauksista 2000-luvulla
5. ”Menetetty koulunkäynti” ja hyvityskorvaukset 2000-luvulla
6. Suurkäräjäkeskustelu hyvityskorvauksista
7. Koulunkäyntikorvausten pohdintaa
8. Viitteet
9. Lähteet
Liitteet
10. Summary.
Saatteeksi
Kansalliset vähemmistöt Norjassa
1. Tutkimuksen lähtökohdat
I OSA: Koulunkäyntikorvausten historiallinen tausta
2. Kansakunnan kehitys 1800-luvulta 1940-luvulle
3. Toisen maailmansodan jälkeiset vuosikymmenet
4. 1970-luvulla alkanut vähemmistöpoliittinen murros
II OSA: Kysymys koulunkäyntikorvauksista 2000-luvulla
5. ”Menetetty koulunkäynti” ja hyvityskorvaukset 2000-luvulla
6. Suurkäräjäkeskustelu hyvityskorvauksista
7. Koulunkäyntikorvausten pohdintaa
8. Viitteet
9. Lähteet
Liitteet
10. Summary.
Tiivistelmä
Norjassa tehtiin vuonna 2005 tehtyä poliittinen päätös maksaa korvauksia ”menetetystä koulunkäynnistä” iäkkäille saamelaisille ja suomalaistaustaisille kveeneille. Korvausta voivat anoa henkilöt, joiden koulunkäynti jäi vaillinaiseksi toisen maailmansodan aikana ja jotka eivät norjalaispolitiikan vuoksi saaneet opetusta omalla äidinkielellään eli saameksi tai suomeksi. Sodan vuoksi lyhyeksi jääneen koulunkäynnin seuraus oli se, että heistä monet eivät myöskään oppineet kunnolla lukemaan tai kirjoittamaan norjaa.
Koulunkäyntimenetyksiin liittyvät korvaukset ovat osa laajempaa norjalaista hyvityskorvausjärjestelmää, jonka avulla ”valtio pyrkii selvittämään välinsä menneisyyden kanssa”. Maksamalla symbolisia hyvityksiä pyritään tietyille ryhmittymille korvaamaan aikaisempien vuosikymmenien epäoikeudenmukainen kohtelu. Korvaukset ovat osaltaan myös poliittisia anteeksipyyntöjä, jotka ovat yleistyneet kautta maailman 1990-luvun puolivälistä lähtien.
Koulunkäyntimenetyksiin liittyvät korvaukset ovat osa laajempaa norjalaista hyvityskorvausjärjestelmää, jonka avulla ”valtio pyrkii selvittämään välinsä menneisyyden kanssa”. Maksamalla symbolisia hyvityksiä pyritään tietyille ryhmittymille korvaamaan aikaisempien vuosikymmenien epäoikeudenmukainen kohtelu. Korvaukset ovat osaltaan myös poliittisia anteeksipyyntöjä, jotka ovat yleistyneet kautta maailman 1990-luvun puolivälistä lähtien.