Siirtolaisuuden hallintaa, kaikkienko hyväksi? : kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM foucault'laisen hallintamentaliteetin näkökulmasta tarkasteltuna
Nikula, Piia (2006)
Lataukset:
Nikula, Piia
Siirtolaisuusinstituutti
2006
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020103088819
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020103088819
Kuvaus
1. Johdanto
1.1. Tutkimuksen esittely
1.2. Aiempi tutkimus
1.3. Tutkimuksen aineisto
2. Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM
2.1. Lyhyt katsaus IOM:n historiaan
2.2. IOM toimijana
2.3. IOM kansainvälisenä hallitustenvälisenä järjestönä
3. Kansainvälisten järjestöjen vallan tutkimuksesta
3.1. Attributiivisen ja implisiittisen vallan doktriinit
3.2. Kansainvälisen järjestön valta sosiaalisen konstruktivismin kannalta
4. Foucault’lainen hallintamentaliteetti teoreettisena viitekehyksenä
4.1. Foucault’laisen tutkimuksen tekeminen
4.2. Hallinnan tutkimus
4.3. Mikrotason valta
4.4. Diskursiivisen muodostelman luominen
5. Diskurssianalyyttinen tutkimusote
5.1. Diskurssianalyysi kriittisenä tutkimusmetodina
5.2. Foucault’lainen diskurssi
5.3. Tutkijan rooli diskurssianalyysissa
6. Siirtolaisuus ja sen hallinta
6.1. Siirtolaisuuden taustaa
6.2. Miksi siirtolaisuutta hallitaan?
6.3. Kritiikkiä siirtolaisuuden hallintaa kohtaan
7. IOM:n hallintamentaliteetti
7.1. IOM biovallan harjoittajana
7.2. IOM:n siirtolaisuuden hallinta eli IOM:n poliittiset teknologiat
7.3. IOM:n toiminnan poliittiset rationaliteetit eli IOM’n raison d’être
8. IOM hallintamentaliteetin avulla luotujen rationaliteettien valossa
8.1. Asiantuntijuus ja moraalisuus
8.2. Suvereniteetti ja vapaaehtoisuus
8.3. Uhka ja avustaminen
8.4. Siirtolaisuuden hallintaa – kaikkienko hyväksi?
9. Tutkielmaan liittyvää pohdintaa
9.1. Diskurssianalyyttisen tutkimuksen kriittistä tarkastelua
9.2. Foucault’laisen tutkimuksen kriittistä tarkastelua
10. Yhteenveto
Lähteet.
1.1. Tutkimuksen esittely
1.2. Aiempi tutkimus
1.3. Tutkimuksen aineisto
2. Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM
2.1. Lyhyt katsaus IOM:n historiaan
2.2. IOM toimijana
2.3. IOM kansainvälisenä hallitustenvälisenä järjestönä
3. Kansainvälisten järjestöjen vallan tutkimuksesta
3.1. Attributiivisen ja implisiittisen vallan doktriinit
3.2. Kansainvälisen järjestön valta sosiaalisen konstruktivismin kannalta
4. Foucault’lainen hallintamentaliteetti teoreettisena viitekehyksenä
4.1. Foucault’laisen tutkimuksen tekeminen
4.2. Hallinnan tutkimus
4.3. Mikrotason valta
4.4. Diskursiivisen muodostelman luominen
5. Diskurssianalyyttinen tutkimusote
5.1. Diskurssianalyysi kriittisenä tutkimusmetodina
5.2. Foucault’lainen diskurssi
5.3. Tutkijan rooli diskurssianalyysissa
6. Siirtolaisuus ja sen hallinta
6.1. Siirtolaisuuden taustaa
6.2. Miksi siirtolaisuutta hallitaan?
6.3. Kritiikkiä siirtolaisuuden hallintaa kohtaan
7. IOM:n hallintamentaliteetti
7.1. IOM biovallan harjoittajana
7.2. IOM:n siirtolaisuuden hallinta eli IOM:n poliittiset teknologiat
7.3. IOM:n toiminnan poliittiset rationaliteetit eli IOM’n raison d’être
8. IOM hallintamentaliteetin avulla luotujen rationaliteettien valossa
8.1. Asiantuntijuus ja moraalisuus
8.2. Suvereniteetti ja vapaaehtoisuus
8.3. Uhka ja avustaminen
8.4. Siirtolaisuuden hallintaa – kaikkienko hyväksi?
9. Tutkielmaan liittyvää pohdintaa
9.1. Diskurssianalyyttisen tutkimuksen kriittistä tarkastelua
9.2. Foucault’laisen tutkimuksen kriittistä tarkastelua
10. Yhteenveto
Lähteet.
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM (International Organization for Migration) ja sen toiminta siirtolaisuuden hallinnassa. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii biovaltaan perustuva Michel Foucault’n hallintamentaliteettiteoria sekä ajattelu siitä, kuinka tieto-valta suhteet tuottavat todellisuutta ja miten ”totuus-” ja ”käytäntöjärjestelmät” kietoutuvat yhteen. Tutkimus perustuu kansainvälisen järjestön vallan tutkimukseen mikrotason vallan kannalta.
Tutkimuksen mielenkiinto kohdistuu siihen, miten IOM siirtolaisuutta hallinnoi ja sääntelee. Huomio kiinnittyy hallinnan mentaliteetteihin, joita voidaan selvittää tarkastelemalla IOM:n käytännön toimia eli poliittisia teknologioita sekä pyrkimällä nostamaan esiin toimintaa ohjaavia ja sen taustalla vaikuttavia poliittisia rationaliteetteja.
Kansainvälisestä liikkuvuudesta puhuttaessa mainitaan yhä useammin käsite siirtolaisuuden hallinta. Hallinta kohdistuu ennen kaikkea epäsäännölliseen siirtolaisuuteen, jolloin voidaan kyseenalaistaa toiminnan sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Tutkimuksessa siirtolaisuuden hallintaa pidetään lähtökohtaisesti ristiriitaisena käsityksenä. IOM konstruoi epäsäännöllisen siirtolaisuuden siten, että se vaatii erilaisten hallinnointikeinojen käyttöönottoa. Aineistoanalyysin perusteella IOM:n toiminnalle hahmottui kuusi rationaliteettia: asiantuntijuus, suvereniteetti, uhka, avustaminen, vapaaehtoisuus ja moraalisuus. Ne osoittavat IOM:n pyrkimyksestä hallita epäsäännöllistä siirtolaisuutta kokonaisvaltaisesti ja ovat saaneet totuusefektin voiman. Tämän seurauksena IOM pitää siirtolaisuuden hallintaa itsestään selvänä toimintaperiaatteena. Se kuitenkin harjoittaa sitä ambivalenttisesti, mistä kertoo se, että IOM:n identiteetti vaihtelee teemasta toiseen.
Tutkimuksen mielenkiinto kohdistuu siihen, miten IOM siirtolaisuutta hallinnoi ja sääntelee. Huomio kiinnittyy hallinnan mentaliteetteihin, joita voidaan selvittää tarkastelemalla IOM:n käytännön toimia eli poliittisia teknologioita sekä pyrkimällä nostamaan esiin toimintaa ohjaavia ja sen taustalla vaikuttavia poliittisia rationaliteetteja.
Kansainvälisestä liikkuvuudesta puhuttaessa mainitaan yhä useammin käsite siirtolaisuuden hallinta. Hallinta kohdistuu ennen kaikkea epäsäännölliseen siirtolaisuuteen, jolloin voidaan kyseenalaistaa toiminnan sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Tutkimuksessa siirtolaisuuden hallintaa pidetään lähtökohtaisesti ristiriitaisena käsityksenä. IOM konstruoi epäsäännöllisen siirtolaisuuden siten, että se vaatii erilaisten hallinnointikeinojen käyttöönottoa. Aineistoanalyysin perusteella IOM:n toiminnalle hahmottui kuusi rationaliteettia: asiantuntijuus, suvereniteetti, uhka, avustaminen, vapaaehtoisuus ja moraalisuus. Ne osoittavat IOM:n pyrkimyksestä hallita epäsäännöllistä siirtolaisuutta kokonaisvaltaisesti ja ovat saaneet totuusefektin voiman. Tämän seurauksena IOM pitää siirtolaisuuden hallintaa itsestään selvänä toimintaperiaatteena. Se kuitenkin harjoittaa sitä ambivalenttisesti, mistä kertoo se, että IOM:n identiteetti vaihtelee teemasta toiseen.