Tervetuloa Suomeen? : korkeakouluopiskelijoiden asenteita mittaava etnobarometri 2013
Sjöblom-Immala, Heli (2013)
Lataukset:
Siirtolaisuusinstituutti
2013
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5889-52-9
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5889-52-9
Kuvaus
Esipuhe
Johdanto
1. Etnobarometrin tausta ja tavoitteet
2. Maahanmuuttaja-asenteet aiempien tutkimusten valossa
2.1. Taloudellinen tilanne vaikuttaa asenneilmastoon
2.2. Monet henkilökohtaiset tekijät vaikuttavat maahanmuuttoasenteisiin
2.3. Suhtautuminen eri maiden kansalaisten muuttoon
3. Aineiston hankinta
4. Kohderyhmän kuvaus
5. Kuinka paljon ja millaisia maahanmuuttajia korkeakouluopiskelijat Suomeen haluaisivat?
5.1. Opiskelijoiden näkemykset Suomeen muuttavien pakolaisten ja ulkomaalaisten työntekijöiden määrästä
5.2. Opiskelijoiden suhtautuminen eri kansalaisuuksien muuttoon
5.3. Opiskelijoiden suhtautuminen ammatiltaan ja toiminnaltaan erilaisiin muuttajiin
5.4. Opiskelijoiden suhtautuminen eri muutto-perusteilla Suomeen muuttaviin
5.5. Opiskelijoiden suhtautuminen erilaisen koulutustason omaaviin maahanmuuttajiin
6. Korkeakouluopiskelijoiden näkemykset maahanmuuton yhteiskunnallisista vaikutuksista
7. Maahanmuuttajan kotoutumisen edistäminen
7.1. Kotoutumisen keinot
7.2. Millaisille maahanmuuttajille kotoutumistoimia ja -tukia tulisi suunnata?
8. Tulokset tiivistäen
9. Johtopäätökset
Lähteet.
Johdanto
1. Etnobarometrin tausta ja tavoitteet
2. Maahanmuuttaja-asenteet aiempien tutkimusten valossa
2.1. Taloudellinen tilanne vaikuttaa asenneilmastoon
2.2. Monet henkilökohtaiset tekijät vaikuttavat maahanmuuttoasenteisiin
2.3. Suhtautuminen eri maiden kansalaisten muuttoon
3. Aineiston hankinta
4. Kohderyhmän kuvaus
5. Kuinka paljon ja millaisia maahanmuuttajia korkeakouluopiskelijat Suomeen haluaisivat?
5.1. Opiskelijoiden näkemykset Suomeen muuttavien pakolaisten ja ulkomaalaisten työntekijöiden määrästä
5.2. Opiskelijoiden suhtautuminen eri kansalaisuuksien muuttoon
5.3. Opiskelijoiden suhtautuminen ammatiltaan ja toiminnaltaan erilaisiin muuttajiin
5.4. Opiskelijoiden suhtautuminen eri muutto-perusteilla Suomeen muuttaviin
5.5. Opiskelijoiden suhtautuminen erilaisen koulutustason omaaviin maahanmuuttajiin
6. Korkeakouluopiskelijoiden näkemykset maahanmuuton yhteiskunnallisista vaikutuksista
7. Maahanmuuttajan kotoutumisen edistäminen
7.1. Kotoutumisen keinot
7.2. Millaisille maahanmuuttajille kotoutumistoimia ja -tukia tulisi suunnata?
8. Tulokset tiivistäen
9. Johtopäätökset
Lähteet.
Tiivistelmä
Vuoden 2012 lopussa Suomessa asui noin 250 000 vierasta kieltä puhuvaa. Vuodesta 1990 lähtien maahanmuuttajien määrä Suomessa on noin kymmenkertaistunut. Moniin muihin läntisiin maihin verrattuna Suomessa on vielä tällä hetkellä selvästi vähemmän maahanmuuttajia, mutta todennäköisesti heidän määränsä jatkossakin kasvaa voimakkaasti. On siis tärkeää tietää, miten maahanmuuttoon ja maahanmuuttajiin Suomessa suhtaudutaan. Ensimmäinen Siirtolaisuusinstituutin toteuttama asennetutkimus selvittää tulevaisuuden potentiaalisten päättäjien – yliopisto- ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden – mielipiteitä maahanmuutosta ja maahan muuttajista. Kyselyn vastanneet opiskelijat, joita on yhteensä 14 568, opiskelevat eri puolilla Suomea sijaitsevissa 13 korkeakoulussa. Vastanneista n. 1 100 on ulkomaalaistaustaisia.
Opiskelijat kannattavat selvästi enemmän työvoiman, kuin pakolaisten maahanmuuttoa. Myönteisimmin he suhtautuvat länsimaalaisiin, korkeasti koulutettuihin ja hyvässä työmarkkina-asemassa oleviin tulijoihin. Ulkomailla asuminen ja erityisesti henkilökohtaisten maahanmuuttajakontaktien määrä näyttää selvimmin olevan yhteydessä maahanmuuttomyönteisyyteen. Maahanmuuton yhteiskunnallisista vaikutuksista kysyttäessä uskovat opiskelijat maahanmuuton vahvistavan eniten maan kulttuuri- ja taide-elämää sekä yrittäjyyttä. Turvallisuuden puolestaan uskotaan heikkenevän eniten. Tärkeimpänä maahanmuuttajan kotoutumisen tukikeinona opiskelijat pitivät kielen ja kulttuurin opetusta. Kotoutumistukea ja -toimia he haluaisivat suunnata erityisesti yksintulleille alaikäisille ja turvapaikanhakijoille.
Opiskelijat kannattavat selvästi enemmän työvoiman, kuin pakolaisten maahanmuuttoa. Myönteisimmin he suhtautuvat länsimaalaisiin, korkeasti koulutettuihin ja hyvässä työmarkkina-asemassa oleviin tulijoihin. Ulkomailla asuminen ja erityisesti henkilökohtaisten maahanmuuttajakontaktien määrä näyttää selvimmin olevan yhteydessä maahanmuuttomyönteisyyteen. Maahanmuuton yhteiskunnallisista vaikutuksista kysyttäessä uskovat opiskelijat maahanmuuton vahvistavan eniten maan kulttuuri- ja taide-elämää sekä yrittäjyyttä. Turvallisuuden puolestaan uskotaan heikkenevän eniten. Tärkeimpänä maahanmuuttajan kotoutumisen tukikeinona opiskelijat pitivät kielen ja kulttuurin opetusta. Kotoutumistukea ja -toimia he haluaisivat suunnata erityisesti yksintulleille alaikäisille ja turvapaikanhakijoille.