Suomalaisten karkottaminen Siperiaan autonomian aikana ja karkotetut Siperiassa
Juntunen, Alpo (1983)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Siirtolaisuusinstituutti
1983
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:951-9266-22-4
https://urn.fi/URN:ISBN:951-9266-22-4
Kuvaus
JOHDANTO
1. Tutkimusongelma ja lähteet
2. Aikaisempi tutkimus
I KARKOTUS RANGAISTUSMUOTONA
1. Antiikki
2. Englanti
3. Ranska
4. Venäjä
5. Ruotsi
II KARKOTTAMISEN SYNTY, PERUSTEET JA TAVOITTEET SUOMESSA
1. Porvoon valtiopäivillä tehty ehdotus rikollisten lähettämisestä Siperiaan
2. Ehdotuksen myöhempi käsittely
3. Rikollisten Siperiaan lähettämistä koskevan asetuksen antaminen
4. Karkotusasetuksen lisäykset
III SUOMESTA SIPERIAAN KARKOTETUT
1. Kuolemantuomiosta armahdetut
2. Vankeuteen tuomitut anomuksestaan siirtolaisiksi lähetetyt
3. Irtolaisuudesta vangitut siirtolaisiksi lähetetyt
4. Karkotetut kokonaisuutena
IV SIPERIAAN KULJETTAMINEN
1. Karkotettujen luovuttaminen Venäjän viranomaisille
2. Matka Siperiaan
3. Kuljetuksissa tapahtuneet uudistukset ja niiden vaikutus karkotettujen terveyteen
V KARKOTETUT SIPERIASSA
1. Pakkotyöhön tuomitut karkotetut
2. Siirtolaisiksi karkotetut
3. Suomalaisten osuus Siperian väestöstä
VI SIPERIASTA PAKENEMINEN
1. Pakenemista koskeva lainsäädäntö
2. Pako
3. Karkureiden määrä
4. Suomalaiset karkurit
VII KARKOTUSTEN LAKKAUTTAMINEN
1. Asian käsittely Tammikuun valiokunnassa
2. Senaatin asenne karkotukseen
3. Juristien suhtautuminen Siperian-rangaistukseen
4. Suomen vankiloiden olosuhteet
5. Siperian-rangaistus ja Venäjän viranomaiset
6. Karkotusten lakkauttaminen Suomessa
VIII KYSYMYS KARKOTETTUJEN ARMAHTAMISESTA
1. Armahduskysymys valtiopäivillä
2. Armahduskysymyksen käsittely senaatissa
LOPPUKATSAUS
LÄHDELUETTELO
Käytetyt lyhenteet
LIITTEET
HENKILÖHAKEMISTO.
1. Tutkimusongelma ja lähteet
2. Aikaisempi tutkimus
I KARKOTUS RANGAISTUSMUOTONA
1. Antiikki
2. Englanti
3. Ranska
4. Venäjä
5. Ruotsi
II KARKOTTAMISEN SYNTY, PERUSTEET JA TAVOITTEET SUOMESSA
1. Porvoon valtiopäivillä tehty ehdotus rikollisten lähettämisestä Siperiaan
2. Ehdotuksen myöhempi käsittely
3. Rikollisten Siperiaan lähettämistä koskevan asetuksen antaminen
4. Karkotusasetuksen lisäykset
III SUOMESTA SIPERIAAN KARKOTETUT
1. Kuolemantuomiosta armahdetut
2. Vankeuteen tuomitut anomuksestaan siirtolaisiksi lähetetyt
3. Irtolaisuudesta vangitut siirtolaisiksi lähetetyt
4. Karkotetut kokonaisuutena
IV SIPERIAAN KULJETTAMINEN
1. Karkotettujen luovuttaminen Venäjän viranomaisille
2. Matka Siperiaan
3. Kuljetuksissa tapahtuneet uudistukset ja niiden vaikutus karkotettujen terveyteen
V KARKOTETUT SIPERIASSA
1. Pakkotyöhön tuomitut karkotetut
2. Siirtolaisiksi karkotetut
3. Suomalaisten osuus Siperian väestöstä
VI SIPERIASTA PAKENEMINEN
1. Pakenemista koskeva lainsäädäntö
2. Pako
3. Karkureiden määrä
4. Suomalaiset karkurit
VII KARKOTUSTEN LAKKAUTTAMINEN
1. Asian käsittely Tammikuun valiokunnassa
2. Senaatin asenne karkotukseen
3. Juristien suhtautuminen Siperian-rangaistukseen
4. Suomen vankiloiden olosuhteet
5. Siperian-rangaistus ja Venäjän viranomaiset
6. Karkotusten lakkauttaminen Suomessa
VIII KYSYMYS KARKOTETTUJEN ARMAHTAMISESTA
1. Armahduskysymys valtiopäivillä
2. Armahduskysymyksen käsittely senaatissa
LOPPUKATSAUS
LÄHDELUETTELO
Käytetyt lyhenteet
LIITTEET
HENKILÖHAKEMISTO.
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan autonomian aikaista rikollisten karkottamista Siperiaan. Tutkimuksen keskeinen problematiikka kiteytyy kahteen kysymykseen: 1) Mitä suomalaisten rikollisten karkottamisella Siperiaan tavoiteltiin, ja miten nämä tavoitteet toteutuivat? ja 2) Mikä merkitys oli sillä, että karkottamisessa sovellettiin venäläistä instituutiota Suomeen ja suomalaisiin?
Karkotus ei ole irrallinen ilmiö, vaan yksi rangaistusjärjestelmän osa. Siksi on katsottu välttämättömäksi tarkastella sitä laajahkoa alueellista ja historiallista taustaa vasten. Venäjällä karkotus oli kehittynyt todelliseksi järjestelmäksi, ja kun sen piiriin tulivat myös suomalaiset, se vaikutti ratkaisevasti heidänkin kohtaloonsa. Siksi on tarpeellista seurata myös koko järjestelmän ja sitä koskevan lainsäädännön kehitystä. Tutkittaessa suomalaisten karkottamiseen liittyvää lainsäädäntöä ovat lähteinä olleet valtiopäivien ja senaatin pöytäkirjat, eri komiteoiden ja valiokuntien ehdotukset sekä viranomaisten kirjeenvaihto. Lopullisessa muodossa lait ja asetukset julkaistiin sekä Suomen että Venäjän asetuskokoelmassa. Tiedot karkotetuista on koottu vankiloiden, senaatin oikeusosaston, kenraalikuvernöörin ja ministerivaltiosihteerin arkistoista. Jokaisesta karkotetusta on tehty tätä tutkimusta varten oma korttinsa, johon on kirjattu häntä koskevat tiedot.
Tutkimus on ilmestynyt myös oikeusministeriön vankeinhoito-osaston julkaisusarjassa Suomen vankeinhoidon historiaa, osa 3 (ISBN 951-46-6712-3; ISSN 0357-2889).
Karkotus ei ole irrallinen ilmiö, vaan yksi rangaistusjärjestelmän osa. Siksi on katsottu välttämättömäksi tarkastella sitä laajahkoa alueellista ja historiallista taustaa vasten. Venäjällä karkotus oli kehittynyt todelliseksi järjestelmäksi, ja kun sen piiriin tulivat myös suomalaiset, se vaikutti ratkaisevasti heidänkin kohtaloonsa. Siksi on tarpeellista seurata myös koko järjestelmän ja sitä koskevan lainsäädännön kehitystä. Tutkittaessa suomalaisten karkottamiseen liittyvää lainsäädäntöä ovat lähteinä olleet valtiopäivien ja senaatin pöytäkirjat, eri komiteoiden ja valiokuntien ehdotukset sekä viranomaisten kirjeenvaihto. Lopullisessa muodossa lait ja asetukset julkaistiin sekä Suomen että Venäjän asetuskokoelmassa. Tiedot karkotetuista on koottu vankiloiden, senaatin oikeusosaston, kenraalikuvernöörin ja ministerivaltiosihteerin arkistoista. Jokaisesta karkotetusta on tehty tätä tutkimusta varten oma korttinsa, johon on kirjattu häntä koskevat tiedot.
Tutkimus on ilmestynyt myös oikeusministeriön vankeinhoito-osaston julkaisusarjassa Suomen vankeinhoidon historiaa, osa 3 (ISBN 951-46-6712-3; ISSN 0357-2889).