Ruotsista Suomeen vuosina 1980–81 palanneet
Korkiasaari, Jouni (1983)
Lataukset:
Korkiasaari, Jouni
Siirtolaisuusinstituutti
1983
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:951-9266-21-6
https://urn.fi/URN:ISBN:951-9266-21-6
Kuvaus
SISÄLLYSLUETTELO
1. JOHDANTO
2. TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT
2.1. Paluumuutto osana yksilön muuttoprosessia
2.2. Viranomaisten toimenpiteet paluumuutossa
3. TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA SUORITTAMINEN
3.1. Tutkimusongelmat ja tutkimusmenetelmä
3.2. Tutkimusaineisto ja sen edustavuus
3.3. Analyysimenetelmät ja tulosten luotettavuus
4. SUOMEN JA RUOTSIN VÄLISEN MUUTTOLIIKKEEN KEHITYS
4.1. Määrällinen kehitys
4.2. Alueellinen suuntautuminen
4.3. Työvoimatoimiston kautta muuttaneet
5. MUUTTAJIEN DEMOGRAFINEN RAKENNE
5.1. Ikä ja sukupuoli
5.2. Siviilisääty ja perherakenne
5.3. Koulutus
5.4. Toimiala ja ammatti
5.5. Äidinkieli ja kansalaisuus
6. MUUTTOLIIKKEEN RAKENTEELLISET TAUSTATEKIJÄT
6.1. Lähtömuuton syyt ja edellytykset
6.2. Paluumuuton syyt ja edellytykset
7. VUOSINA 1980–81 PALANNEIDEN MUUTTOPROSESSI
7.1. Ruotsiin muuton syyt ja lähtömuuttajatyypit
7.2. Paluun syyt ja paluumuuttajatyypit
7.3. Ruotsissa oloaika ja paluun esteet
7.4. Paluumuuttotapahtuma
7.5. Paluun seuraukset
7.6. Uudelleenmuuttohalukkuus
8. YHTEENVETOA JA ARVIOINTIA
8.1. Yhteenveto
8.2. Johtopäätöksiä
LÄHTEET
LIITTEET.
1. JOHDANTO
2. TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT
2.1. Paluumuutto osana yksilön muuttoprosessia
2.2. Viranomaisten toimenpiteet paluumuutossa
3. TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA SUORITTAMINEN
3.1. Tutkimusongelmat ja tutkimusmenetelmä
3.2. Tutkimusaineisto ja sen edustavuus
3.3. Analyysimenetelmät ja tulosten luotettavuus
4. SUOMEN JA RUOTSIN VÄLISEN MUUTTOLIIKKEEN KEHITYS
4.1. Määrällinen kehitys
4.2. Alueellinen suuntautuminen
4.3. Työvoimatoimiston kautta muuttaneet
5. MUUTTAJIEN DEMOGRAFINEN RAKENNE
5.1. Ikä ja sukupuoli
5.2. Siviilisääty ja perherakenne
5.3. Koulutus
5.4. Toimiala ja ammatti
5.5. Äidinkieli ja kansalaisuus
6. MUUTTOLIIKKEEN RAKENTEELLISET TAUSTATEKIJÄT
6.1. Lähtömuuton syyt ja edellytykset
6.2. Paluumuuton syyt ja edellytykset
7. VUOSINA 1980–81 PALANNEIDEN MUUTTOPROSESSI
7.1. Ruotsiin muuton syyt ja lähtömuuttajatyypit
7.2. Paluun syyt ja paluumuuttajatyypit
7.3. Ruotsissa oloaika ja paluun esteet
7.4. Paluumuuttotapahtuma
7.5. Paluun seuraukset
7.6. Uudelleenmuuttohalukkuus
8. YHTEENVETOA JA ARVIOINTIA
8.1. Yhteenveto
8.2. Johtopäätöksiä
LÄHTEET
LIITTEET.
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Ruotsista Suomeen vuosina 1980–81 palanneiden henkilöiden ominaisuuksia, paluun syitä ja muuttoprosessia sekä paluumuuton tilastollisessa kehityksessä ja palaajien demografisessa rakenteessa tapahtuneita muutoksia. Tutkimus perustui toisaalta tilastoihin ja toisaalta palaajilta itseltään saatuihin tietoihin, jotka kerättiin postikyselynä lähettämällä kyselylomake 1500:lle Ruotsista vuosina 1980–81 palanneelle vähintään 18 vuotta täyttäneelle henkilölle.
Tutkimuksen teoreettisina lähtökohtina pohdittiin paluumuuton luonnetta lähinnä yksilön näkökulmasta sekä käytännön lähtökohtina viranomaisten paluumuuttoon kohdistamia toimenpiteitä. Tutkimuksen erityispiirteenä oli ns. paluumuuttajatyyppien muodostaminen cluster-analyysin avulla ja paluumuuttoprosessin tarkastelu näiden muuttajatyyppien mukaan. Analyysin tuloksena saatiin kuusi paluumuuttajan "perustyyppiä", jotka nimettiin seuraavasti: korkeasti koulutetut, vanhemmat perheelliset, nuoremmat perheelliset, opiskelijat, nuoremmat sopeutumattomat ja vanhemmat sopeutumattomat. Samalla tavoin muodostettiin myös viisi Ruotsiin muuttajan "perustyyppiä".
Paluumuuton perimmäisten syiden todettiin olevan ensisijaisesti sosiaalisia ja itsensä toteuttamiseen liittyviä. Taloudellisten tekijöiden taas katsottiin useimmiten toimivan eräänlaisina väliintulevina muuton "laukaisevina" tekijöinä, jotka mahdollistavat ei-taloudellisista tekijöistä aiheutuneen muuttopaineen purkautumisen. Varsinaisiksi paluun syiksi taloudellisten tekijöiden katsottiin muodostuvan vain siinä tapauksessa, että muuttaja uskoo saavuttavansa jotain taloudellista hyötyä kotimaahan palatessaan. Yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta tämä on yleisemmin mahdollista vain silloin, kun Ruotsin tarjoamat taloudelliset mahdollisuudet kääntyvät huonommiksi kuin Suomen vastaavat mahdollisuudet. Toistaiseksi taloudelliset tekijät ovat olleet enemmänkin paluun esteitä kuin sen varsinaisia syitä.
Tutkimuksen teoreettisina lähtökohtina pohdittiin paluumuuton luonnetta lähinnä yksilön näkökulmasta sekä käytännön lähtökohtina viranomaisten paluumuuttoon kohdistamia toimenpiteitä. Tutkimuksen erityispiirteenä oli ns. paluumuuttajatyyppien muodostaminen cluster-analyysin avulla ja paluumuuttoprosessin tarkastelu näiden muuttajatyyppien mukaan. Analyysin tuloksena saatiin kuusi paluumuuttajan "perustyyppiä", jotka nimettiin seuraavasti: korkeasti koulutetut, vanhemmat perheelliset, nuoremmat perheelliset, opiskelijat, nuoremmat sopeutumattomat ja vanhemmat sopeutumattomat. Samalla tavoin muodostettiin myös viisi Ruotsiin muuttajan "perustyyppiä".
Paluumuuton perimmäisten syiden todettiin olevan ensisijaisesti sosiaalisia ja itsensä toteuttamiseen liittyviä. Taloudellisten tekijöiden taas katsottiin useimmiten toimivan eräänlaisina väliintulevina muuton "laukaisevina" tekijöinä, jotka mahdollistavat ei-taloudellisista tekijöistä aiheutuneen muuttopaineen purkautumisen. Varsinaisiksi paluun syiksi taloudellisten tekijöiden katsottiin muodostuvan vain siinä tapauksessa, että muuttaja uskoo saavuttavansa jotain taloudellista hyötyä kotimaahan palatessaan. Yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta tämä on yleisemmin mahdollista vain silloin, kun Ruotsin tarjoamat taloudelliset mahdollisuudet kääntyvät huonommiksi kuin Suomen vastaavat mahdollisuudet. Toistaiseksi taloudelliset tekijät ovat olleet enemmänkin paluun esteitä kuin sen varsinaisia syitä.