Naiset ja sotilasjohtajuus : johtajakoulutuksen kokeminen ja sen merkitys
Halonen, Pekka (2000)
Halonen, Pekka
Johtamisen laitos (-2008)
Johtaminen
Yleisesikuntaupseerikurssin opiskelijan diplomityö
2000
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020100277964
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020100277964
Tiivistelmä
Monien suomalaisten naisten haave päästä suorittamaan aseellista palvelusta puolustusvoimissa mahdollistui vuonna 1995. Puolustusministeriön vuonna 1992 asettaman toimikunnan ehdotusten pohjalta, eduskunta hyväksyi naisten vapaaehtoisen asepalveluksen mahdollistavan lain vuoden 1995 alussa. Ensimmäiset naiset aloittivat vapaaehtoisen asepalveluksen syksyllä 1995. Näin Suomessa avattiin viimeisenä pohjoismaana naisille tasavertainen mahdollisuus osallistua aseelliseen maanpuolustukseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia vapaaehtoisen asepalveluksen johtajakoulutuksen suorittaneiden naisten kokemuksia johtajuudesta sekä omasta johtamiskäyttäytyrnisestään. Tutkimus jakaantui kahteen eri vaiheeseen.
Tutkimuksen ensimmäisen vaiheen tehtävä oli selvittää ja kuvata sitä, millaisia johtamistyylejä vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneet naisjohtajat käyttivät toimiessaan esimiestehtävissä. Tutkimuksen toisen vaiheen tehtävänä oli selvittää ja kuvata niitä johtajakoulutukseen liittyviä kokemuksia, joita vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneet naisjohtajat kokivat asepalveluksen aikana sekä sen jälkeisessä siviilelämässä. Tarkastelun näkökulma oli se, miten naisjohtajat kokivat puolustusvoimissa tapahtuvan johtajakoulutuksen ja johtamistoiminnan naisena.
Tutkimuksen ensimmäisen vaiheessa tutkittavana joukkona olivat naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneet ja suorittamassa olevat naisjohtajat (alikersantit, kersantit, kokelaat). Tutkimusaineisto koottiin yhdellä lomakekyselyllä syksyllä 1999. Kysely suunnattiin kantahenkilökuntaan kuuluville (N=l02), jotka olivat havainnoineet naisjohtajien johtamistoimintaa. Kysely suoritettiin kahdeksassa joukko-osastossa. Tutkimuksen toisessa vaiheessa tutkittavana joukkona olivat naisten vapaaehtoisen asepalveluksen johtajakoulutuksen (aliupseerikoulu tai reserviupseerikoulu) suorittaneet naiset (N=8). Tutkimusaineisto koottiin teemahaastatteluilla keväällä 2000.
Tutkimuksen ensimmäisen vaiheen tehtävä oli selvittää ja kuvata sitä, millaisia johtamistyylejä vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneet naisjohtajat käyttivät toimiessaan esimiestehtävissä. Tutkimuksen toisen vaiheen tehtävänä oli selvittää ja kuvata niitä johtajakoulutukseen liittyviä kokemuksia, joita vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneet naisjohtajat kokivat asepalveluksen aikana sekä sen jälkeisessä siviilelämässä. Tarkastelun näkökulma oli se, miten naisjohtajat kokivat puolustusvoimissa tapahtuvan johtajakoulutuksen ja johtamistoiminnan naisena.
Tutkimuksen ensimmäisen vaiheessa tutkittavana joukkona olivat naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneet ja suorittamassa olevat naisjohtajat (alikersantit, kersantit, kokelaat). Tutkimusaineisto koottiin yhdellä lomakekyselyllä syksyllä 1999. Kysely suunnattiin kantahenkilökuntaan kuuluville (N=l02), jotka olivat havainnoineet naisjohtajien johtamistoimintaa. Kysely suoritettiin kahdeksassa joukko-osastossa. Tutkimuksen toisessa vaiheessa tutkittavana joukkona olivat naisten vapaaehtoisen asepalveluksen johtajakoulutuksen (aliupseerikoulu tai reserviupseerikoulu) suorittaneet naiset (N=8). Tutkimusaineisto koottiin teemahaastatteluilla keväällä 2000.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]