Muuttaako koronaepidemia Venäjää? : Lähtökohtia kriisin poliittisten vaikutusten arviointiin

Abstract

Tähän mennessä koronakriisi ei ole muuttanut Venäjän poliittisen järjestelmän toimintalogiikkaa. Kreml pyrkii ensisijaisesti varmistamaan, että sen oman aseman kannalta keskeisten toimijoiden lojaalisuus säilyy. Tämä tarkoittaa käytännössä poliittisen eliitin muodostamien ryhmittymien välisen voimatasapainon ylläpitoa myös kriisin aikana ja sen pitkittyessä.

Koronakriisiä koskevassa strategisessa viestinnässä korostetaan Putinin johtajuutta, vaikka käytännössä vastuuta on jaettu aluetason toimijoille sekä eri viranomaisille. Tilanteen pahentuminen (kuolleisuuden kasvu ja talousongelmat) tuskin muuttaa kokonaiskuvaa Putinin toiminnan kehystämisen osalta.

Aikaisemman tutkimuskirjallisuuden sekä tutkimusta varten kerätyn aineiston avulla tutkimusraportissa hahmotellaan kolme keskeistä epävarmuustekijää, joita voidaan hyödyntää koronakriisin poliittisten vaikutusten arvioinnissa. Näitä ovat valtionjohdon valmius turvautua väkivaltaan ja kontrollikeinoihin asemansa turvaamiseksi, kyky manipuloida yleistä mielipidettä poliittisen eliitin intressien mukaisesti sekä keskushallinnon toimintakyky kriisitilanteessa.

Venäjän olosuhteissa on vaikea arvioida, milloin tilanne täyttää merkittävän häiriötilan tunnusmerkit. Tältä osin tilannekuvan terävöittäminen edellyttää monitieteistä tutkimusotetta sekä laajan tietopohjan hyödyntämistä.