Kohti liikesodankäyntiä : Verdunin taisteluhaudat ja Ardennien panssarihyökkäykset suomalaisin silmin
Editori
Karjalainen, Mikko
Piirainen, Lassi
Ruokonen, Raimo
Sotataidon laitos
Sotahistoria
Maanpuolustuskorkeakoulu
2019
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-25-3090-8
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-25-3090-8
Tiivistelmä
Verdunin taistelu on yksi laajimmin tutkituista ensimmäisen maailmansodan tapahtumaketjuista. Niin aikalaiset kuin myöhemmät tutkijat ovat kuvanneet ja analysoineet taistelussa tehtyjä sotaliikkeitä, kärsittyjä tappioita ja epäonnistumisia. Sama pätee toisen maailmansodan aikaisiin taisteluihin Ardenneilla loppuvuodesta 1944. Molemmat taistelukokonaisuudet heijastelevat yleisemminkin maailmansotien sotataidollista kehityskulkua. Neljännesvuosisadan kuluessa tapahtunut muutos kulutussodankäynnistä liikesodankäyntiin oli todentunut Verdunista Ardenneille vääjäämättä. Ensimmäisen maailmansodan mutaisten taisteluhautojen reunoilla karmivan suuria miestappioita aiheuttaneiden konekiväärien sijaan taistelukenttää hallitsivat toisessa maailmansodassa ennennäkemättömällä nopeudella edenneet dieselinkatkuiset panssarijoukot. Miten edellä kuvattu liittyy Maanpuolustuskorkeakoulun Sotataidon laitoksen sotahistorian tohtoriopiskelijoihin? Maanpuolustuskorkeakoululla valmisteltavat sotahistorian väitöskirjat käsittelevät muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta Suomen sotahistoriaa ja suomalaisen sotataidon historiaa itsenäisyyden ajan kontekstiin sidottuna. Suomen kansallisen puolustusjärjestelmän historialliset juuret ja järjestelmän kehittyminen ovat tutkimuksen keskiössä. Tätä taustaa vasten Verdunin taisteluhaudat ja Ardennien panssarihyökkäykset tutkimus- ja opintomatkakohteena voi aiheellisesti kyseenalaistaa. Kysymykseen löytyy kuitenkin looginen vastaus. Yhtymäkohdat Verdunin, Ardennien ja Suomen sotahistorian välillä tulevat todeksi, kun tarkastelemme asiaa konkreettisesti sodankäynnin historiallisen kehityksen ja periaatteiden kautta. Ranskasta – ensimmäisen maailmansodan voittajavaltiosta – haetut ja saadut mallit vaikuttivat itsenäisen Suomen puolustuslaitoksen kehitykseen 1920 -luvulla ja toisaalta Saksan merkitys Suomen sodankäyntikyvyn takaajana vuoden 1940 lopulta jatkosodan päättymiseen syksyyn 1944 saakka on kiistaton. Suomalaisen sotataidon historiallisia juuria ei pystytä tarkastelemaan irrallaan kansainvälisestä 1900-luvun alkupuoliskon kehityksestä. Tässä teoksessa sotahistorian tohtoriopiskelijat pohtivat Verdunin taisteluhautoja ja Ardennien panssarihyökkäyksiä suomalaisin silmin.
Kokoelmat
- Julkaisut [499]