Aktiivimalli ja ansiosidonnainen työttömyysturva
Kyyrä, Tomi; Pesola, Hanna; Uusitalo, Roope (2019-05-16)
Kyyrä, Tomi
Pesola, Hanna
Uusitalo, Roope
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
16.05.2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-274-237-7
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-274-237-7
Kuvaus
nonPeerReviewed
Tiivistelmä
Vuoden 2018 alusta voimassa olleen aktiivimallin tavoitteena on lisätä työllisyyttä kannustamalla työttömiä aktiivisuuteen ja omatoimisuuteen työnhaussa koko työttömyys-jakson ajan. Tässä raportissa arvioidaan, missä henkilöryhmissä työttömyyspäivärahaa on aktiivimallin vuoksi alennettu ja miten aktiivimallin tarkoittama aktiivisuus on muuttunut mallin käyttöönoton jälkeen. Laskelmat perustuvat Finanssivalvonnan etuuden-saajarekisterin tietoihin, ja tarkastelut on rajattu ansiosidonnaisten työttömyysetuuksien saajiin.
Vuoden 2018 toisella neljänneksellä ansiopäivärahaa alennettiin aktiivisuusehdon laiminlyönnin vuoksi puolelta niistä henkilöistä, jotka olivat kokonaan työttömänä aktiivimallin astuessa voimaan 1.1.2018. Uusien työttömien joukossa, joiden työttömyys alkoi vuoden 2018 ensimmäisellä puoliskolla, etuutta alennettiin kolmannekselta. Vaikka ryhmien välillä on selvä ero siinä, kuinka usein päivärahaa alennettiin aktiivimallin vuoksi, yksittäisten taustaominaisuuksien yhteys aktiivisuusehdon täyttämisen todennäköisyyteen on molemmissa ryhmissä pitkälti samanlainen.
Vanhimmissa ikäryhmissä ansiopäivärahaa alennettiin keskimääräistä useammin. Työttömyysturvan lisäpäivillä olo nosti alentamisen riskiä entisestään. Aktiivisuusehdon täyttämisessä oli myös joitakin alueellisia ja toimialakohtaisia eroja. Uudellamaalla työttömät joutuivat muita todennäköisemmin alemmalle päivärahalle, kun taas Pohjan-maalla aktiivisuusehdon täyttäminen oli muita alueita todennäköisempää. Muiden alueiden väliset erot olivat tyypillisesti pieniä. Aktiivisuusehdon täyttäminen oli keskimääräistä yleisempää aloilla, joilla on tyypillisesti tarjolla lyhyitä sijaisuuksia ja keikkatöitä.
Päivärahan alentamisen todennäköisyys oli suurempi työttömillä, joilla oli alhainen vakuutuspalkka. Ero työttömiin, joilla oli korkeampi vakuutuspalkka, korostuu uusien työttömien ryhmässä, jossa lienee vähemmän henkilöitä, joiden vakuutuspalkka on määräytynyt soviteltujen päivärahakausien aikana.
1.1.2018 työttömänä olleilla päivärahan alentamisen todennäköisyys vaihteli suhteellisen vähän edellisen vuoden työttömyysviikkojen mukaan. Sen sijaan vuoden 2018 ensimmäisellä puoliskolla työttömäksi jääneillä etuuden alentamisen todennäköisyys oli alempi henkilöillä, jotka olivat edellisenä vuonna työttömänä yhdestä kolmeen kuukautta.
Työllistymistä edistäviin palveluihin osallistuminen kasvoi selvästi vuonna 2018 verrattuna vuosiin 2017 ja 2016. Myös sekä työttömyyden aikainen työskentely että työttömyysturvalta poistuminen yleistyivät aktiivimallin käyttöönoton jälkeen, mutta osittain kyse lienee työllisyystilanteen paranemisen vaikutuksesta. Vaikka palveluihin osallistuminen näyttäisi kasvaneen uudistuksen jälkeen, on toistaiseksi epäselvää, onko tämä edistänyt työllistymistä avoimille työmarkkinoille.
Vuoden 2018 toisella neljänneksellä ansiopäivärahaa alennettiin aktiivisuusehdon laiminlyönnin vuoksi puolelta niistä henkilöistä, jotka olivat kokonaan työttömänä aktiivimallin astuessa voimaan 1.1.2018. Uusien työttömien joukossa, joiden työttömyys alkoi vuoden 2018 ensimmäisellä puoliskolla, etuutta alennettiin kolmannekselta. Vaikka ryhmien välillä on selvä ero siinä, kuinka usein päivärahaa alennettiin aktiivimallin vuoksi, yksittäisten taustaominaisuuksien yhteys aktiivisuusehdon täyttämisen todennäköisyyteen on molemmissa ryhmissä pitkälti samanlainen.
Vanhimmissa ikäryhmissä ansiopäivärahaa alennettiin keskimääräistä useammin. Työttömyysturvan lisäpäivillä olo nosti alentamisen riskiä entisestään. Aktiivisuusehdon täyttämisessä oli myös joitakin alueellisia ja toimialakohtaisia eroja. Uudellamaalla työttömät joutuivat muita todennäköisemmin alemmalle päivärahalle, kun taas Pohjan-maalla aktiivisuusehdon täyttäminen oli muita alueita todennäköisempää. Muiden alueiden väliset erot olivat tyypillisesti pieniä. Aktiivisuusehdon täyttäminen oli keskimääräistä yleisempää aloilla, joilla on tyypillisesti tarjolla lyhyitä sijaisuuksia ja keikkatöitä.
Päivärahan alentamisen todennäköisyys oli suurempi työttömillä, joilla oli alhainen vakuutuspalkka. Ero työttömiin, joilla oli korkeampi vakuutuspalkka, korostuu uusien työttömien ryhmässä, jossa lienee vähemmän henkilöitä, joiden vakuutuspalkka on määräytynyt soviteltujen päivärahakausien aikana.
1.1.2018 työttömänä olleilla päivärahan alentamisen todennäköisyys vaihteli suhteellisen vähän edellisen vuoden työttömyysviikkojen mukaan. Sen sijaan vuoden 2018 ensimmäisellä puoliskolla työttömäksi jääneillä etuuden alentamisen todennäköisyys oli alempi henkilöillä, jotka olivat edellisenä vuonna työttömänä yhdestä kolmeen kuukautta.
Työllistymistä edistäviin palveluihin osallistuminen kasvoi selvästi vuonna 2018 verrattuna vuosiin 2017 ja 2016. Myös sekä työttömyyden aikainen työskentely että työttömyysturvalta poistuminen yleistyivät aktiivimallin käyttöönoton jälkeen, mutta osittain kyse lienee työllisyystilanteen paranemisen vaikutuksesta. Vaikka palveluihin osallistuminen näyttäisi kasvaneen uudistuksen jälkeen, on toistaiseksi epäselvää, onko tämä edistänyt työllistymistä avoimille työmarkkinoille.
Tutkimusteema
Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
Avainsanat
aktiivimalli, työttömyys, työttömyyspäiväraha
Kokoelmat
- VATT Muistiot [93]