Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
Harju, Jarkko; Matikka, Tuomas (2019-04-16)
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
16.04.2019
Kuvaus
nonPeerReviewed
Tiivistelmä
Arvonlisäveron (ALV) alaraja on olennainen osa ALV-järjestelmää useissa maissa. Tämän liikevaihtorajan alapuolella olevien yritysten ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa eikä raportoida ALV:n piirissä olevia ostoja ja myyntejä verottajalle. ALV-alaraja voi vaikuttaa pienten yritysten tekemiin valintoihin, sillä raja luo yrityksille kannustimen pysyä juuri sen alapuolella ja välttää näin arvonlisäveron maksu ja ALV-velvollisuus.
Tutkimustuloksemme osoittavat, että yritykset reagoivat ALV-alarajaan, sillä pienet yritykset pyrkivät aktiivisesti välttämään rajan ylittämistä ja siitä seuraavaa ALV-velvollisuutta. Tutkimuksemme perusteella yritysten kohtaamat hallinnolliset kustannukset ovat keskeisin syy ALV-alarajan aiheuttamien vaikutusten taustalla. Vuonna 2004 käyttöönotettu niin kutsuttu ALV-alarajahuojennus kevensi merkittävästi pienten yritysten maksaman ALV:n määrää. Tämä uudistus ei kuitenkaan vähentänyt rajan aiheuttamia vääristymiä yritysjakaumassa. Sen sijaan vuonna 2010 toteutetut yritysten ALV-raportointiin kohdistuneet helpotukset ja kevennykset vähensivät selvästi yritysten pyrkimyksiä pysyä rajan alapuolella. Lisäksi vuoden 2016 alusta ALV-alaraja korotettiin Suomessa 8 500 eurosta 10 000 euroon. Tämän uudistuksen myötä rajan aiheuttamat vääristymät vähenivät entisestään.
Tutkimustuloksemme osoittavat, että yritykset reagoivat ALV-alarajaan, sillä pienet yritykset pyrkivät aktiivisesti välttämään rajan ylittämistä ja siitä seuraavaa ALV-velvollisuutta. Tutkimuksemme perusteella yritysten kohtaamat hallinnolliset kustannukset ovat keskeisin syy ALV-alarajan aiheuttamien vaikutusten taustalla. Vuonna 2004 käyttöönotettu niin kutsuttu ALV-alarajahuojennus kevensi merkittävästi pienten yritysten maksaman ALV:n määrää. Tämä uudistus ei kuitenkaan vähentänyt rajan aiheuttamia vääristymiä yritysjakaumassa. Sen sijaan vuonna 2010 toteutetut yritysten ALV-raportointiin kohdistuneet helpotukset ja kevennykset vähensivät selvästi yritysten pyrkimyksiä pysyä rajan alapuolella. Lisäksi vuoden 2016 alusta ALV-alaraja korotettiin Suomessa 8 500 eurosta 10 000 euroon. Tämän uudistuksen myötä rajan aiheuttamat vääristymät vähenivät entisestään.
Tutkimusteema
Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
Avainsanat
arvonlisävero, ALV-alaraja, hallinnolliset kustannukset, kannustinvaikutus, pienet yritykset, yritysjakauma
Kokoelmat
- VATT Policy Brief [26]