Rihmalevien runsauden havainnointi Uudenmaan saaristossa elokuussa 2018 : Vesikasvillisuus veden ravinteisuuden ilmentäjänä

Abstract

Tämä työ on esimerkki rihmalevien käytöstä veden ravinnepitoisuuksien ilmentäjänä merenhoidossa. Työssä havainnoitiin vuodenaikaisiin kuuluvan rihmalevän pilviruskolevän (Ectocarpus siliculous) runsautta suhteessa veden ravinnepitoisuuksien muutoksiin elokuussa ja syyskuussa vuonna 2018.

Ravinnepitoisuuksien muutosten taustalla olivat kesän 2018 runsaat sinileväkukinnot Suomenlahdella. Tässä työssä oletettiin, että hajoava sinilevämassa lisää nopeasti ja lyhytaikaisesti liuenneiden ravinteiden määrää pintavedessä ja edistää rihmalevien runsautta, jota haluttiin havainnoida kenttäolosuhteissa. Runsaudella tarkoitetaan sekovarren pituuskasvua sekä kasvuston tilavuutta ja biomassaa. Samanaikaisesti tehtiin havaintoja rihmalevävyöhykkeen vesipatsaan ravinteesta (liukoinen typpi), jolla on todettu olevan voimakas vuorovaikutus rihmalevien runsauden kanssa. Havaintoalueina olivat Tvärminnen, Porkkalan ja lnkoon alueet.

Rihmalevien sekovarret kasvavat vesipatsaassa käytettävissä olevien ravinteiden määrän mukaan. Mikäli rihmaleville on niiden kasvukautena tarjolla ravinteita runsaasti, rihmat voivat kasvaa niin pitkiksi, että ne katkeilevat veden liikkeiden voimasta kesken kasvukauden. Katkenneet ja luonnostaan irronneet levärihmat kasautuvat pohjalle ja muodostavat levämattoja, joilla on haittavaikutuksia rantavyöhykkeen ekosysteemille ja rantojen virkistyskäytölle.

Ravinteista havainnoitiin liukoista typpeä (NO3-N) samoilla havaintopaikoilla kuin rihmalevien havainnot. Rantavyöhykkeen ravinnenäytteet otettiin näytepulloon noin 0,5 metrin etäisyydeltä rihmalevävyöhykkeestä. Pullonäytteiden lisäksi tässä työssä rihmalevävyöhykkeen ravinnepitoisuutta havainnoitiin jatkuvasti mittaavalla sondilla Tvärminnen havaintoalueella. Sondin mittausväli oli yksi tunti.

Jatkuvatoiminen sondin tunnin mittausvälillä onnistuttiin havaitsemaan suhteellisen lyhyitä ja nopeita, muutamien tuntien mittaisia ravinnepulsseja, jotka jäivät 3─8 päivän välein otetuissa ravinnepullonäytteissä havaitsematta. Havaintojakson aikana havaittiin nousevia muutoksia rihmalevävyöhykkeen läheisessä vesipatsaan ravinnetasoissa ja viiveellä vastaavia muutoksia rihmalevän runsaudessa. Julkaisussa selostetaan myös rihmalevien ekologiaa.

Julkaisu on saavutettava.