100 vuotta pientä avotaloutta – Suomen ulkomaankaupan kehitys, merkitys ja näkymät

Abstract

Luomme kuvauksen Suomen ulkomaankaupan kehitykseen runsaan sadan vuoden aikana. Tarkastelemme kaupan kasvua, kehitystä, toimiala - ja maajakaumaa sekä kauppapolitiikkaa. Erityisesti arvioimme viennin kansantaloudellista merkitystä. Globaalien arvoketjujen pirstoutumisen on hankaloittanut viennin analysointia bruttovientilukujen pohjalta. Tästä johtuen esitämme raportissa uusia laskelmia viennin luomasta kotimaisesta arvonlisäyksestä niin historiallisesti kuin nykypäivänä. Lisäksi tarkastelemme euro- alueen ja viimeisen finanssikriisin vaikutuksia Suomen ulkomaankauppaan. 1930-luvun laman ja toisen maailmansodan jälkeen noussut protektionismi kauppapolitiikassa vaikutti pitkään. Kaupan vapautumisen, alueellisten kauppasopimusten ja Euroopan unioniin liittymisen myötä viennin luoma arvonlisäys on noussut, mutta toisaalta euroalueella ei löydetä olleen merkittävää vaikutusta jäsenmaiden väliseen ulkomaankauppaan. Tuloksiemme mukaan viennin luoma kotimainen arvonlisäys suhteutettuna bruttokansantuotteeseen ylitti ensimmäisen globalisaatiokauden vapaakauppaympäristössä saavutetun tason vasta 1990-luvun laman jälkeen. Viimeisten parin vuosikymmenen aikana teollinen tuotanto on pirstoutunut globaaleihin arvo ketjuihin ja entistä suurempi osa viennin bruttoarvosta on ulkomaille päätyvää arvonlisäystä. Samalla palveluiden vienti on noussut merkittävästi. Palveluvienti vastasi noin 36 prosentista viennin koko arvonlisäystä vuonna 2016. Yleisesti ottaen 60 – 70 prosenttia Suomen viennin arvonlisäyksestä koostuu heterogeenisten tuotteiden myynnistä, joissa kilpaillaan erityisesti koettuun laatuun ja brändiin liittyvillä tekijöillä. Suomella on kohtuullisen hyvät mahdollisuudet saada viennistä merkittävää lisäarvonlisäystä tulevaisuudessakin, vaikka myös kauppapoliittisia uhkakuvia on näköpiirissä.

Vi beskriver utvecklingen av Finlands utrikeshandel under drygt 100 år. Vi granskar handelns tillväxt, utveckling, bransch- och landindelning samt handelspolitiken. Särskilt bedömer vi exportens samhällsekonomiska betydelse. Fragmenteringen av de globala värdekedjorna har försvårat analysen av ex- porten utifrån siffrorna för bruttoexport. Därför presenterar vi i rapporten nya beräkningar av det inhemska förädlingsvärdet inom exporten ur såväl ett historiskt som ett samtida perspektiv. Därtill granskar vi hur eurozonen och den senaste finanskrisen har påverkat Finlands utrikeshandel. Den protektionism som uppstod inom handelspolitiken efter depressionen på 1930-talet och andra världskriget hade långtgående effekter. I och med frigörelsen av handeln, regionala handelsavtal och anslutningen till Europeiska unionen har förädlingsvärdet inom exporten stigit, men däremot verkar inte eurozonen ha haft någon betydande inverkan på utrikeshandeln mellan medlemsländerna. Enligt våra resultat överskred det inhemska förädlingsvärdet i förhållande till bruttonationalprodukten den nivå som uppnåddes i frihandelsmiljön under den första globaliseringsperioden, först efter depressionen på 1990-talet. Under de senaste två decennierna har produktion splittras i internationella värdekedjor och en allt större del av exportens bruttovärde består av förädlingsvärde som har producerats utomlands. Samtidigt har export en av tjänster ökat markant i Finland och 2016 motsvarade den cirka 36 procent av den totala exportens inhemska förädlingsvärde. Generellt sett består 60 – 70 procent av den finländska exportens förädlingsvärde av försäljning av heterogena produkter, som kon kurrerar med faktorer som upplevd kvalitet och varumärke i synnerhet. Det finns relativt bra möjligheter att exporten genererar ett betydande förädlingsvärde även i framtiden, även om det går att skönja handelspolitiska hotbilder på horisonten.

We portray the past 100 years of history in Finnish foreign trade relations. We analyse the growth of trade, the structure of trade by industries, commodities and partner countries, and the trade policy. We focus on the contribution of foreign trade to the Finnish economy and employment. Due the increased fragmentation of the global production processes, analysing trade based gross value of exports provides an inadequate picture. We therefore present new analyses on export’s domestic value added both in a historical (starting from 1913) and contemporary perspective. In addition, we analyse how the European Monetary Union (EMU) and the financial crisis of 2008 – 2009 affected Finnish trade and its value added. Protectionist influences in trade policy that started after the 1930’s recession and the World War II, and continued for a long period. After the liberalization of trade, the Finnish membership in the EU and in various regional trade agreements, the value added of exports increased. However, we do not find that the EMU would have affected the trade between its member countries significantly. Based on our findings, the share of export’s domestic value added in GDP exceeded the level obtained during the first globalization period (1913 – 1928) only after the mid of 1990’s. During the past two decades, production has been fragmented into global value chains and an increasing share of the gross value of exports is created abroad. At the same time, service exports have increased significantly and in 2016 they accounted for 36 percent of the domestic value added of Finnish exports. In total, some 60 – 70 percent of Finnish export’s domestic value added originate from the exports of heterogeneous goods and services. These products compete particularly with factors such as quality and brand name. The prospects that exports will generate significant value added also in the future are relatively good, although some changes in trade policies may threaten the future development.