UNIFIL-operaation kansainvälisoikeudelliset perusteet
Gockel, Erik (2018)
Gockel, Erik
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Johtaminen
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
Sotatieteiden maisterikurssi 7
2018
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018080233340
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018080233340
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö sijoittuu johtamisen ja sotilasjuridiikan aloille. Opinnäytetyö hyödyntää oikeustieteiden tutkimusmenetelmiä. Tutkimuksen metodiksi on valittu kansainvälinen eurooppalainen oikeuspositivistinen lähestymistapa. Tutkimuskohteena on rauhanturvaoperaatioiden kansainvälisoikeudellinen perusta. Päätutkimuskysymyksiä tutkimuksessa on kaksi: I. Miten rauhanturvaoperaatiot ovat kansainvälisoikeudellisesti rakentuneet? ja II. Kuinka Libanonin rauhanturvaoperaatio on kansainvälisoikeudellisesti rakentunut ja miten operaation oikeudelliset perusteet ovat muuttuneet?
Tämä on ensimmäinen suomalainen sotatieteellinen opinnäytetyö, joka keskittyy erityisesti rauhanturvaoperaatioiden kansainvälisoikeudelliseen perustaan. Tutkimuskohde valikoitui tutkijan henkilökohtaisten kokemuksien perusteella. Hänen kokemuksensa pohjalta yksittäinen rauhanturvaaja ei tunne kansainvälisoikeudellisia oikeuksiaan tai velvoitteitaan.
Tutkimuksen primäärilähteinä ovat Yhdistyneiden kansakuntien peruskirja, rauhanturvaamista käsittelevät valtiosopimukset sekä Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmat.
Tutkimuksessa selvitettiin UNIFIL-operaation kansainvälisoikeudellista perustaa ja analysoitiin sen tuomia vaikutuksia. Tutkimuksen keskeisimmät havainnot ja johtopäätökset ovat:
1. Rauhanturvaoperaatioiden kansainvälisoikeudelliseen perustaan vaikuttavat suoraan YK:n peruskirja, ihmisoikeudet, kansainvälisen humanitaarisen oikeuden periaatteet, yleiset rauhanturvaajia koskevat valtiosopimukset, turvallisuusneuvoston päätöslauselma ja Status of Forces Agreement (SOFA).
2. Muita rauhanturvaoperaatioon vaikuttavia oikeudellisia ainesosia ovat kansallinen oikeus ja paikallinen oikeus.
3. Ei oikeudellisesti sitovia rauhanturvaamiseen vaikuttavia poliittisia asiakirjoja ovat: Memorandum of Understanding (MOU), Technical Arrangement (TA) ja Implementation Arrangement (IA). Näiden poliittisten järjestelyiden tarkoituksena on järjestää eri toimijoiden suhteita toisiinsa. Nämä poliittisluonteiset asiakirjat pyrkivät helpottamaan toimijoiden välistä yhteistyötä.
4. Operaatiokohteiset sotilastoimintaa ohjaavia ei kansainvälisoikeudellisesti sitovia asiakirjoja ovat: Operation Plan (OPLAN), Operation Order (OPORDER) ja Fragmentary Order (FRAGO). Näiden asiakirjojen tarkoituksena on ohjata sotilaiden toimintaa käytännönläheisesti ja mahdollistaa siten tehtävien toteuttaminen annetuilla reunaehdoilla. Niitä tukevat Standard Operating Procedures (SOP), jotka mahdollistavat rauhanturvaajien tehokkaan toiminnan nopeissakin tilanteissa.
5. UNIFIL-operaation mandaatti vuoden 2006 jälkeen on rakentunut turvallisuusneuvoston päätöslauselmien 425, 426 ja 1701 pohjalta. UNIFIL-operaatio rakentui aluksi YK:n peruskirjan luvulle VI ja luokiteltiin perinteiseksi rauhanturvaoperaatioksi. Toimintaympäristön muututtua turvallisuusneuvosto muutti päätöslauselman 1701 YK:n peruskirjan VII-luvun henkiseksi. Turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1701 osoittaa, että sotilaallinen rauhanturvaaminen on vain pieni osa kansainvälisen rauhan ylläpidossa Libanonissa. Pääosa päätöslauselman 1701 vastuista kohdistuu konfliktien osapuolille ja kansainväliselle yhteisölle.
Turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 1701 sovitaan UNIFIL-joukkojen tehtäviksi varmistaa Israelin vetäytyminen, palauttaa kansainvälinen rauha Libanonissa, Libanonin hallituksen tukeminen auktoriteetin palauttamisessa, vihollisuuksien loppumisen tarkkaileminen, Libanonin asevoimien tukeminen Etelä-Libanonissa, humanitaarisen avun saattamisen tukeminen, Libanonin asevoimien tukeminen Etelä-Libanonin luvattomien aseiden riisumisessa ja Libanonin hallituksen tukeminen rajojen turvaamisessa. Päätöslauselman 1701 mukaan UNIFIL saa käyttää kaikkia mahdollisia keinoja varmistaakseen, ettei sen alueelta toteuteta vihollisuuksia, jos UNIFIL:n toimintaa yritetään estää tai jos voimakeinojen käyttö on tarpeellista suojatakseen humanitaaristen järjestöjen työntekijöitä, UNIFIL:n kalustoa tai heidän liikkumisvapauttaan.
6. UNIFIL-operaatiolta puuttuu uskottavuus toimia kentällä mandaatissa säädettyjen toimintatapojen mukaisesti. Tuorein turvallisuusneuvoston selonteko 2373 tuo esille turvallisuusneuvoston tahdon UNIFIL-joukkojen uskottavuuden parantamisesta. Toiminnan muuttamisella voi kuitenkin olla hyvin suuria vaikutuksia Libanonin tämänhetkiseen turvallisuustilanteeseen.
7. UNIFIL-operaatiossa on useita ongelmia niin poliittisella, kuin oikeudellisella taholla. Rauhanturvaoperaatio on kuitenkin mahdollistanut kohtuullisen rauhan rakentumisen yhdessä Lähi-Idän pitkäkestoisimmassa selkkauksessa. Kaikki osapuolet ovat ilmaisseet halun UNIFIL-operaation jatkamisesta ja tunnistavat sen tuomat hyödyt. Operaatio on toimiva, vaikka se ei kykenekään toteuttamaan kaikkia sille annettuja tehtäviä.
8. UNIFIL-operaatio ei kykene sotilaallisella toiminnalla estämään uuden konfliktin syntymistä. Kaikki osapuolet ovat sotilaallisesti vahvoja ja kykenevät aloittamaan halutessaan uuden aseellisen selkkauksen Libanonissa.
Tämä on ensimmäinen suomalainen sotatieteellinen opinnäytetyö, joka keskittyy erityisesti rauhanturvaoperaatioiden kansainvälisoikeudelliseen perustaan. Tutkimuskohde valikoitui tutkijan henkilökohtaisten kokemuksien perusteella. Hänen kokemuksensa pohjalta yksittäinen rauhanturvaaja ei tunne kansainvälisoikeudellisia oikeuksiaan tai velvoitteitaan.
Tutkimuksen primäärilähteinä ovat Yhdistyneiden kansakuntien peruskirja, rauhanturvaamista käsittelevät valtiosopimukset sekä Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmat.
Tutkimuksessa selvitettiin UNIFIL-operaation kansainvälisoikeudellista perustaa ja analysoitiin sen tuomia vaikutuksia. Tutkimuksen keskeisimmät havainnot ja johtopäätökset ovat:
1. Rauhanturvaoperaatioiden kansainvälisoikeudelliseen perustaan vaikuttavat suoraan YK:n peruskirja, ihmisoikeudet, kansainvälisen humanitaarisen oikeuden periaatteet, yleiset rauhanturvaajia koskevat valtiosopimukset, turvallisuusneuvoston päätöslauselma ja Status of Forces Agreement (SOFA).
2. Muita rauhanturvaoperaatioon vaikuttavia oikeudellisia ainesosia ovat kansallinen oikeus ja paikallinen oikeus.
3. Ei oikeudellisesti sitovia rauhanturvaamiseen vaikuttavia poliittisia asiakirjoja ovat: Memorandum of Understanding (MOU), Technical Arrangement (TA) ja Implementation Arrangement (IA). Näiden poliittisten järjestelyiden tarkoituksena on järjestää eri toimijoiden suhteita toisiinsa. Nämä poliittisluonteiset asiakirjat pyrkivät helpottamaan toimijoiden välistä yhteistyötä.
4. Operaatiokohteiset sotilastoimintaa ohjaavia ei kansainvälisoikeudellisesti sitovia asiakirjoja ovat: Operation Plan (OPLAN), Operation Order (OPORDER) ja Fragmentary Order (FRAGO). Näiden asiakirjojen tarkoituksena on ohjata sotilaiden toimintaa käytännönläheisesti ja mahdollistaa siten tehtävien toteuttaminen annetuilla reunaehdoilla. Niitä tukevat Standard Operating Procedures (SOP), jotka mahdollistavat rauhanturvaajien tehokkaan toiminnan nopeissakin tilanteissa.
5. UNIFIL-operaation mandaatti vuoden 2006 jälkeen on rakentunut turvallisuusneuvoston päätöslauselmien 425, 426 ja 1701 pohjalta. UNIFIL-operaatio rakentui aluksi YK:n peruskirjan luvulle VI ja luokiteltiin perinteiseksi rauhanturvaoperaatioksi. Toimintaympäristön muututtua turvallisuusneuvosto muutti päätöslauselman 1701 YK:n peruskirjan VII-luvun henkiseksi. Turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1701 osoittaa, että sotilaallinen rauhanturvaaminen on vain pieni osa kansainvälisen rauhan ylläpidossa Libanonissa. Pääosa päätöslauselman 1701 vastuista kohdistuu konfliktien osapuolille ja kansainväliselle yhteisölle.
Turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 1701 sovitaan UNIFIL-joukkojen tehtäviksi varmistaa Israelin vetäytyminen, palauttaa kansainvälinen rauha Libanonissa, Libanonin hallituksen tukeminen auktoriteetin palauttamisessa, vihollisuuksien loppumisen tarkkaileminen, Libanonin asevoimien tukeminen Etelä-Libanonissa, humanitaarisen avun saattamisen tukeminen, Libanonin asevoimien tukeminen Etelä-Libanonin luvattomien aseiden riisumisessa ja Libanonin hallituksen tukeminen rajojen turvaamisessa. Päätöslauselman 1701 mukaan UNIFIL saa käyttää kaikkia mahdollisia keinoja varmistaakseen, ettei sen alueelta toteuteta vihollisuuksia, jos UNIFIL:n toimintaa yritetään estää tai jos voimakeinojen käyttö on tarpeellista suojatakseen humanitaaristen järjestöjen työntekijöitä, UNIFIL:n kalustoa tai heidän liikkumisvapauttaan.
6. UNIFIL-operaatiolta puuttuu uskottavuus toimia kentällä mandaatissa säädettyjen toimintatapojen mukaisesti. Tuorein turvallisuusneuvoston selonteko 2373 tuo esille turvallisuusneuvoston tahdon UNIFIL-joukkojen uskottavuuden parantamisesta. Toiminnan muuttamisella voi kuitenkin olla hyvin suuria vaikutuksia Libanonin tämänhetkiseen turvallisuustilanteeseen.
7. UNIFIL-operaatiossa on useita ongelmia niin poliittisella, kuin oikeudellisella taholla. Rauhanturvaoperaatio on kuitenkin mahdollistanut kohtuullisen rauhan rakentumisen yhdessä Lähi-Idän pitkäkestoisimmassa selkkauksessa. Kaikki osapuolet ovat ilmaisseet halun UNIFIL-operaation jatkamisesta ja tunnistavat sen tuomat hyödyt. Operaatio on toimiva, vaikka se ei kykenekään toteuttamaan kaikkia sille annettuja tehtäviä.
8. UNIFIL-operaatio ei kykene sotilaallisella toiminnalla estämään uuden konfliktin syntymistä. Kaikki osapuolet ovat sotilaallisesti vahvoja ja kykenevät aloittamaan halutessaan uuden aseellisen selkkauksen Libanonissa.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]