Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?

Abstract

Perustulokokeilu on tuskin jäänyt keneltäkään huomaamatta. Monet ovat tietoisia myös siitä, että perustulokokeilun osallistujat on poimittu satunnaisotannalla. Kaikille ei kuitenkaan ole välttämättä selvää, miksi tähän ratkaisuun päädyttiin. Haluamme tällä kirjoituksella tuoda esiin yleisiä perusteluja satunnaistamiselle ja esitellä erilaisia tapoja hyödyntää satunnaiskokeita. Esimerkkimme ovat työllisyys- ja koulutuspolitiikan alalta, mutta satunnaistamisen edut pätevät yhtä lailla myös muiden yhteiskuntapolitiikan uudistusten arviointiin.

Laki perustulokokeilusta oli kenties haastavin mahdollinen avaus laajoille yhteiskunnallisille satunnaiskokeille. Harvat kokeilut vaativat vastaavaa puuttumista perustuslain suojaamiin perusoikeuksiin tai mittavaa yhteen sovittamista muun lainsäädännön kanssa. Työläs perustulokokeilulaki tuotti kuitenkin arvokkaan ennakkotapauksen suomalaiselle kokeilukulttuurille. Perustuslakivaliokunta katsoi tieteellisesti luotettavat arviointitulokset niin tärkeiksi, että hyväksyi sosiaaliturvan satunnaistamisen ja osallistumisen pakollisuuden.

Satunnaistetut kenttäkokeet on viimeistään nyt otettava vakavasti mukaan myös muiden politiikkatoimien suunnitteluun ja vaikutusten todentamiseen.