Coalition formation and political decision making: Evidence from Finnish municipal mergers

Abstract

This paper analyzes empirically the coalition formation of local governments. We introduce a novel econometric strategy involving choice based sampling from a spatial network to allow for multi-partner mergers in our empirical analysis. We apply our method to recent municipality mergers in Finland. The mergers were decided voluntarily by municipal councils but the central government promoted mergers through a subsidy scheme. Our main interest lies on the association of local politics with the merger decisions. Moreover, we are able to estimate the causal effect of the subsidy scheme on the merger decisions using a regression discontinuity design. We find that the local political environment is relevant for the merger decision making. The results are consistent with politicians' strategic behavior concerning private incentives on municipal employment possibilities and re-election. Furthermore, more concentrated political power at the local level seems to promote merging and different political parties hold different views concerning merging. The central government merger subsidy scheme has an effect on the type of mergers that took place. Overall, the results imply that local politics may hinder optimal coalition formation and that the central government may act as a corrective force by using an appropriate subsidy scheme.

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan empiirisesti kuntaliitosten syntyyn vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa esitellään uusi spatiaalisesta verkostosta tapahtuva ositettu valintaperusteinen otantamenetelmä, jota hyödynnetään Suomen kuntaliitosten analysoinnissa. Otantamenetelmä mahdollistaa monikuntaliitosten analysoinnin. Tutkimuksen keskeisenä mielenkiinnon kohteena on kunnallispolitiikan yhteys kuntaliitospäätöksiin. Lisäksi tarkastellaan valtion myöntämän yhdistymisavustuksen kausaalivaikutusta regressioepäjatkuvuusmenetelmän avulla. Tulosten mukaan kunnallispolitiikalla on merkittävä rooli kuntaliitosten taustalla. Kunnallispolitiikka ja kunnanvaltuutettujen henkilökohtaiset poliittiseen uraan ja siviilityöuraan liittyvät vaikuttimet näyttävät vaikeuttavan kunnan asukkaiden kannalta optimaalisten kuntaliitosten muodostumista. Toinen merkittävä tulos tutkimuksesta on se, että valtion myöntämällä yhdistymisavustuksella on ollut positiivinen vaikutus kuntaliitoksiin. Näin ollen oikein räätälöidyllä yhdistymistuella on periaatteessa mahdollista korjata paikallispolitiikan aiheuttamat ongelmat liitostilanteissa. Asiasanat: Kuntaliitokset, kunnallispolitiikka, yhdistymistuki, valintaperusteinen otanta, regressioepäjatkuvuusmenetelmä