Energiaverotuksen asema EU:n laajuisen päästökaupan yhteydessä. Loppuraportti

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan energiaverotuksen asemaa EU:n laajuisen päästökaupan yhteydessä. Tutkimuksessa arvioidaan kolmea erilaista energiaverotuksen toteutusvaihtoehtoa päästökaupan piiriin kuuluvilla toimialoilla. Vaihtoehdoissa muunnellaan polttoaineverotusta päästökauppaa käyvillä toimialoilla kompensoiden energiaverokertymän muutoksia tuloverojen ja sovamaksujen tai sähkön veron kautta. Lisäksi tarkastellaan kahta eri päästöoikeuksien alkujakovaihtoehtoa. Kokonaistaloudellisten vaikutusarvioiden perusteella on selvää, että verovaihtoehto, jossa tuloveroja ja sovamaksuja korotetaan päästökauppatoimialoilta poistuvan energiaverokertymän kattamiseksi, on tehottomin ja aiheuttaa suurimman kansantuotteen ja kulutuksen laskun. Nykyverovaihtoehdon ja sähköverovaihtoehdon väliset erot jäävät sen sijaan pieniksi. Päästöoikeuksien alkujako vaikuttaa voimakkaasti päästökaupan kustannuksiin. Päästöjen vähentämisen kotimaiset rajakustannukset ennen päästökauppaa tasaava alkujako tuottaa selvästi alemmat kokonaistaloudelliset vaikutukset kuin nykyverotuksen pohjalta määräytyvä. Tässä vaihtoehdossa myös verojen korotustarve jää pienemmäksi. Päästökauppa lisää puun käyttöä kaikissa verovaihtoehdoissa, mutta tuulivoiman tuotanto lisääntyy selvästi vain jos päästöoikeuksien hinta on korkea. Turpeen käyttöä päästökauppa laskisi selvästi kaikissa verovaihtoehdoissa, mutta nykyverovaihtoehto olisi turpeen kannalta edullisin. Sähkön hinta nousisi päästökaupan myötä selvästi. Päästökauppa nostaisi yhteistuotannon ja uusiutuvien energianlähteiden osuutta sähkön ja lämmön tuotannossa.

This report studies the use of domestic energy taxes in the trading sectors in connection with EU-wide emissions trading. The report evaluates three distinct tax scenarios that progressively switch further away from current fuel taxes and compensate the initial loss of revenue by raising either income taxes or electricity taxes. Grandfathering is based on estimated domestic reductions under current energy taxes or under carbon dioxide taxes. The results indicate that macroeconomic effects are highest if revenue neutrality is maintained with income tax and social security payment increases. It makes less of a difference on the macroeconomic level if current energy taxes are retained in the trading sectors or if they are abolished and electricity taxes raised to compensate for lost revenue. At the sectoral level, however, the electricity tax alternative is less costly for the trading sectors. Grandfathering has a large impact on the effects of emission trading, since it determines the required reductions for the non-trading sectors. If the goal for the non-trading sectors is too strict, macroeconomic costs are raised regardless of emission trading. Emission trading has the effect of raising the price of electricity significantly. Emission trading also discourages the use of peat under all energy tax combinations. This effect is smallest under current taxes. Trading also affects the use of renewable energy. High permit prices are required to encourage wind power, whereas the use of wood increases in all cases. Cogeneration of heat and power increases in all cases.