Kannustinloukku-uudistuksen vaikutukset työvoiman tarjontaan

Abstract

Tutkimuksessa selvitetään kannustinloukkutyöryhmän esittämien uudistusten vaikutuksia työnteon kannattavuuteen ja kannustimien muutosten vaikutusta työvoiman tarjontaan. Aluksi osoitetaan työn tarjontateorian avulla, minkälaisia vaikutuksia työn tarjontaan ja työhön osallistumiseen erilaisilla uudistuksilla voi olla. Tämän jälkeen esitellään tapahtuneet uudistukset ja analysoidaan eri osauudistusten odotettuja työn tarjontavaikutuksia esimerkkiperhe-laskelmien ja työn tarjontateorian avulla. Seuraavaksi arvioidaan uudistusten vaikutusta päivähoitoikäisten lasten vanhempiin ja henkilöihin, joiden puoliso sai työmarkkinatukea. Uudistukset paransivat työnteon kannustimia molemmilla ryhmillä. Lopuksi estimoidaan työvoiman tarjontafunktiosta palkka- ja tulojoustot. Joustoparametrien avulla simuloidaan uudistusten kokonaisvaikutus työvoiman tarjontaan. Simulointitulosten mukaan uudistusten työn tarjontavaikutukset olivat koko väestön tasolla pieniä, mutta selvästi positiivisia.

This study evaluates changes in work incentives caused by the reform of the Finnish income transfer system. In the first part of the study labour supply theory is used to show how changes in the income transfer system can influence incentives to work. This is followed by the introduction of the reform. Expected labour supply effects of each part of the reform are analysed using fictive family type calculations and basic labour supply theory. The empirical part of the study begins by evaluating changes in work incentives for two groups: for families with small children and for the spouses of those unemployed, who received unemployment assistance. The reform improved work incentives for both groups. Finally the wage and income elasticities obtained from estimating a labour supply function are used to simulate the overall labour supply effects of the reform. The study found small but positive effects on labour supply.