Business Cycle, unemployment Trap and Effects of Economic Incentives on Job Finding Probability

Abstract

This paper considers the sensitivity of the household's disposable income with respect to the labour market states and the labour market transitions of unemployed workers. The paper analyses the following questions: (i) which are the determinants of starting wages? (ii) how many unemployed are in the unemployment trap? (iii) how do economic incentives affect the conditional probability of finding a job? (iv) how sensitive are answers to above questions with respect to business cycle? The empirical analysis is based on the individual panel data covering the years 1987-1993, when the unemployment rate rose from about 4 % to 18 %. We have estimated the starting wage equation to calculate the effects of hypothetical re-employment on the household's disposable income and to evaluate the frequency of the unemployment trap. To analyse factors affecting the transition out of unemployment to employment in open labour market, we estimate unemployment duration using a semi-parametric proportional risk model. The paper shows that the impact of the economic incentives, measured by the hypothetical change in household's disposable income, on re-employment is more important in the recession than in the boom.

Tutkimuksessa tarkastellaan kotitalouden käytettävissä olevien tulojen riippuvaisuutta yksilön työmarkkinatiloista ja työttömien työmarkkinasiirtymiä. Tutkimuksessa analysoidaan seuraavia kysymyksiä: (i) Miten määräytyvät uusien työsuhteiden alkupalkat? (ii) Kuinka moni työttömistä on työttömyysloukussa? (iii) Kuinka taloudelliset kannustimet vaikuttavat työttömien työllistymistodennäköisyyksiin? (iv) Mikä on kansantalouden suhdannevaihteluiden vaikutus? Empiirisessä analyysissa hyödynnetään vuodet 1987-1993 kattavaa yksilötason paneeliaineistoa, joka sisältää yksityiskohtaiset tiedot kotitalouden tulonmuodostuksesta. Empiirisen alkupalkkamallin avulla arvioidaan yksilön työllistymisen vaikutuksia kotitalouden käytettävissä oleviin tuloihin. Laskemalla jokaiselle otosyksilölle työllistymisen taloudellinen hyöty voidaan arvioida sitä, kuinka moni työtön on työttömyysloukussa. Työllistymisyhtälön avulla arvioidaan taloudellisten kannustimien vaikutuksia työttömän työllistymistodennäköisyyteen. Tutkimuksessa osoitetaan, että taloudellisten kannustimien merkitys korostuu taloudellisissa taantumissa, jolloin on kova kilpailu vähistä työpaikoista.