Yhteistoteutuksen merkitys Suomen ilmastopolitiikassa
Pollari, Johanna (2000-12-28)
Pollari, Johanna
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
28.12.2000
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018042619112
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018042619112
Tiivistelmä
Tutkimus kartoittaa Suomen valmistautumista Kioton pöytäkirjassa mainittuun projektikohtaiseen yhteistoteutukseen (Joint Implementation, JI) ja arvioi sen merkitystä osana Suomen kansallista ilmastopolitiikkaa. Yhteistoteutuksen tarkoitus on lisätä kustannustehokkuutta: valtiot ja yritykset voivat täydentää kansallisia kasvihuonekaasupäästöjen vähennystoimenpiteitä rahoittamalla ja toteuttamalla JI-päästövähennyshankkeita toisessa sopimusosapuolimaassa. Hallinto- ja transaktiokustannukset heikentävät yhteistoteutuksen kustannustehokkuutta etenkin alkuvaiheessa. Kansainvälisten sääntöjen ja hyötyjen epävarmuuden takia voidaan JI-hankkeiden ilmastopoliittisesta merkityksestä antaa vain karkeita arvioita. Tutkimus lähestyy aihetta kokonaisvaltaisesti kirjallisuuden sekä Suomen kahdessa ministeriössä ja kuudessa yrityksessä tehtyjen haastattelujen avulla. Tutkimuksen tuloksiksi saadaan, että yhteistoteutuksen asema Suomen ministeriöissä on vielä epämääräinen, resurssit JI-hankkeiden edistämiseksi ovat tässä vaiheessa niukkoja. Yrityspuolella yhteistoteutukseen on varauduttu parhaiten energia-alalla, jolla on runsaasti JI-hankkeisiin soveltuvaa teknolo-giaosaamista. Edullisia päästövähennyshankkeita on löydettävissä runsaasti Keski- ja Itä-Euroopan maista. Suomelle potentiaaliset kohdemaat ovat ainakin Baltian maat ja Puola.
Tutkimusteema
Energy, Energia, Environment, Ympäristö, International comparisons, Kansainväliset vertailut, Labor market and policies promoting economic growth, Työmarkkinat ja kasvua tukeva politiikka
JEL
F100 - Trade: General, Q400 - Energy: General, Q500 - Environmental Economics: General
Avainsanat
Kioton pöytäkirja, yhteistotetus, valtio, yritykset, Keski- ja Itä-Euroopan maat