Hallinnonuudistukset julkisella sektorilla: taloudellisten vaikutusten arviointia
Luoma, Kalevi; Martikainen, Mikko (1997-01-01)
Luoma, Kalevi
Martikainen, Mikko
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
01.01.1997
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018042618673
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018042618673
Tiivistelmä
Tutkimuksessa arvioitiin keskeisten hallinnonuudistusten - tulosohjausuudistus, liikelaitosuudistus ja valtionosuusuudistus - taloudellisia vaikutuksia aikaisempien tutkimusten ja esimerkkitapausten avulla. Maanmittaustoimistojen tuottavuus on kohonnut 22 % vuosina 199 1 - 1993. Veropiirien tuottavuus on kohonnut 9 % vuosina 1992 - 1994 ja laskenut 5 % vuosina 1994 -1995. Työvoimatoimistojen tuottavuus on parantunut 26 % vuosina 1992 - 1993. Työvoimatoimistojen tuottavuuden nousuun on vaikuttanut lama ja työvoimapoiiittisten toimenpiteiden maaran suuri kasvu. Tulosohjaus ei näytä kaventaneen yksittäisten virastojen välisiä tehokkuuseroja.
Tämä voi olla seurausta siitä, että tulosjohtamisen mahdollisuuksia ei ole täysin kyetty käyttämään hyväksi. Työvoimatoimistojen henkilöstö on pysynyt ennallaan. Veropiirien henkilöstön väheneminen on aikaisempaa nopeampaa. Maanmittaustoimistojen henkilöstön määrän lasku on alkanut hiukan tulosohjaukseen siirtymistä ennakoiden. Liikelaitosmuotoon siirtyminen on laskenut erityisesti Posti- ja telelaitoksen henkilöstön maaraa. Valtionrautateiden kohdalla liikelaitosmuotoon siirtyminen ei ole aiheuttanut suuria muutoksia. Molemmat liikelaitokset on myöhemmin yhtiöitetty ja avattu hiljalleen kilpailulle. Tämä on varmasti liikelaitosuudistuksen suurin muutos, jonka vaikutukset tulevat vasta myöhemmin esille. Valtionosuusuudistuksen jälkeisinä vuosina kunnallisten palvelujen kustannukset ovat alentuneet, tuottavuus kohonnut ja palvelurakenne muuttunut sosiaali- ja terveydenhuollossa taloudellisesti edullisemmaksi.
Tämä voi olla seurausta siitä, että tulosjohtamisen mahdollisuuksia ei ole täysin kyetty käyttämään hyväksi. Työvoimatoimistojen henkilöstö on pysynyt ennallaan. Veropiirien henkilöstön väheneminen on aikaisempaa nopeampaa. Maanmittaustoimistojen henkilöstön määrän lasku on alkanut hiukan tulosohjaukseen siirtymistä ennakoiden. Liikelaitosmuotoon siirtyminen on laskenut erityisesti Posti- ja telelaitoksen henkilöstön maaraa. Valtionrautateiden kohdalla liikelaitosmuotoon siirtyminen ei ole aiheuttanut suuria muutoksia. Molemmat liikelaitokset on myöhemmin yhtiöitetty ja avattu hiljalleen kilpailulle. Tämä on varmasti liikelaitosuudistuksen suurin muutos, jonka vaikutukset tulevat vasta myöhemmin esille. Valtionosuusuudistuksen jälkeisinä vuosina kunnallisten palvelujen kustannukset ovat alentuneet, tuottavuus kohonnut ja palvelurakenne muuttunut sosiaali- ja terveydenhuollossa taloudellisesti edullisemmaksi.
Tutkimusteema
Economic growth, Taloudellinen kasvu, Macroeconomic policy, Talouspolitiikka, Local public economics, Kunnallistalous, Public services, Julkiset palvelut, Effectiveness of public services, Julkisten palvelujen vaikuttavuus
JEL
D400 - Market Structure and Pricing: General, E600 - Macroeconomic Policy Formation; Macroeconomic Aspects of Public Finance; Macroeconomic Policy; General Outlook: General, H100 - Structure and Scope of Government: General, J450 - Public Sector Labor Markets
Avainsanat
valtionosuusuudistus, liikelaitosuudistus, tulosohjausuudistus, tuottavuus, tehokkuus