Pelastustoiminnanjohtajaan kohdistuvat kognitiiviset kuormitustekijät ja niiden vaikutus tilannekuvaan ja -tietoisuuteen
Rajala, Juha (2017)
Rajala, Juha
Maanpuolustuskorkeakoulu
Johtaminen
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
Sotatieteiden maisterikurssi 6 / SMVIR15
2017
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201708098015
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201708098015
Tiivistelmä
Onnettomuustilannetta johtaessa pelastustoiminnanjohtajaan kohdistuu monia kuormitustekijöitä joiden vaikutus saattaa haitata tehtävän suorittamista. Tässä tutkimuksessa selvitettiin pelastusyhtymän ja pelastuskomppanian johtajien sekä heidän esikuntaansa kuuluviin henkilöihin kohdistuvia kognitiivisia kuormittumistekijöitä ja niiden vaikutusta tilannekuvaan ja – tietoisuuteen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kuormittumista lisäävät tekijät ja miten ne vaikuttavat tilannekuvan ja – tietoisuuden muodostamiseen. Analysoinnin apuna käytettiin Endsleyn kolmiportaista tilannetietoisuusteoriaa. Lisäksi tutkimuksessa selvittiin, miten kuormitusta voi alentaa. Tutkimuksen aineisto kerättiin helmikuussa 2016 pidetyn Krisu2016-harjoituksen yhteydessä. Tutkimus kohdistui harjoitukseen osallistuneisiin palopäällystöopiskelijoihin. KriSu-harjoitus päättää palopäällystön pelastustoiminnan opinnot. Harjoituksen kesto oli kaksi vuorokautta ja siihen osallistui viranomaisia useista sisäisen turvallisuuden toimijoista ja oppilaitoksista. Tutkimus toteutettiin haastattelujen, NASA-TLX kyselyn, FirstBeat.-sykeanalyysin, sekä harjoituksen aikana tehtyjen havainnointien perusteella. Haastattelujen sisältö analysoitiin sisältöanalyysiä käyttäen, joista saatuja tuloksia täydennettiin havainnoinnin avulla saadusta materiaalista. NASA-TLX kyselyn ja FirstBeatsykeanalyysin avulla voitiin todentaa henkilöön kohdistunut kognitiivinen kuormitus.
Tutkittaville esitettiin kymmenen ulkoista ja sisäistä kuormittavuustekijää, joista haastattelujen perusteella nostettiin esille kolme tekijää kummastakin ryhmästä. Eniten kognitiivista kuormitusta ulkoisista tekijöistä aiheutti aikapaine, tilannepaikalta tulevan informaation määrä ja laatu, sekä tarkkailtavan tiedon määrä ja päällekkäisyys. Sisäisistä tekijöistä suurimmiksi kuormitustekijöiksi nousi johtamisvälineisiin ja niihin liittyvän tekniikan hallinta, johtokeskustoiminnan organisoituminen, sekä tietoisuus omasta tehtävästä. NASA-TLX- ja FirstBeat- mittausten perusteella voitiin todeta, että johtamistasoilla kuormittavuutta koettiin eniten pelastuskomppanian esikunnassa. Verratessa tehtäväkeskeisesti tuloksia, voitiin huomata pelastustoiminnan johtajien kuormittuvan enemmän verratessa heitä muihin esikunnassa toimiviin henkilöihin. Tämä voidaan todeta johtamistasosta riippumatta. Lisäksi tehtyjen haastattelujen ja havainnoinnin perusteella kiinnittyi huomio siihen, että johtamistilanteiden alussa ilmeni kuormitustekijöiden haitallinen vaikutus tilannekuvan ja – tietoisuuden muodostumiseen, joka myös vaikutti pelastustoimintaan. Kuten tutkimuksessa tuli esille, pelastustoiminnanjohtajiin ja johtokeskushenkilöstöön kohdistui kognitiivista kuormitusta lisääviä tekijöitä, mutta niiden vaikuttavuutta voitaisiin alentaa JoKe-henkilöstön keskinäistä kommunikointia parantamalla, johtokeskustoimintojen säännöllisellä harjoittelulla, sekä johtamisvälineiden yhdenmukaistamisella.
Tutkittaville esitettiin kymmenen ulkoista ja sisäistä kuormittavuustekijää, joista haastattelujen perusteella nostettiin esille kolme tekijää kummastakin ryhmästä. Eniten kognitiivista kuormitusta ulkoisista tekijöistä aiheutti aikapaine, tilannepaikalta tulevan informaation määrä ja laatu, sekä tarkkailtavan tiedon määrä ja päällekkäisyys. Sisäisistä tekijöistä suurimmiksi kuormitustekijöiksi nousi johtamisvälineisiin ja niihin liittyvän tekniikan hallinta, johtokeskustoiminnan organisoituminen, sekä tietoisuus omasta tehtävästä. NASA-TLX- ja FirstBeat- mittausten perusteella voitiin todeta, että johtamistasoilla kuormittavuutta koettiin eniten pelastuskomppanian esikunnassa. Verratessa tehtäväkeskeisesti tuloksia, voitiin huomata pelastustoiminnan johtajien kuormittuvan enemmän verratessa heitä muihin esikunnassa toimiviin henkilöihin. Tämä voidaan todeta johtamistasosta riippumatta. Lisäksi tehtyjen haastattelujen ja havainnoinnin perusteella kiinnittyi huomio siihen, että johtamistilanteiden alussa ilmeni kuormitustekijöiden haitallinen vaikutus tilannekuvan ja – tietoisuuden muodostumiseen, joka myös vaikutti pelastustoimintaan. Kuten tutkimuksessa tuli esille, pelastustoiminnanjohtajiin ja johtokeskushenkilöstöön kohdistui kognitiivista kuormitusta lisääviä tekijöitä, mutta niiden vaikuttavuutta voitaisiin alentaa JoKe-henkilöstön keskinäistä kommunikointia parantamalla, johtokeskustoimintojen säännöllisellä harjoittelulla, sekä johtamisvälineiden yhdenmukaistamisella.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]