Inkoon Linkullasjönin kuormitusselvitys ja kunnostussuunnitelma
Hagman, Anne-Marie (2009-01)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Hagman, Anne-Marie
Uudenmaan ympäristökeskus
01 / 2009
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-3419-7
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-3419-7
Kuvaus
Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 5/2009
Tiivistelmä
Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Inkoon kunnan yhteisprojektia jatkettiin tekemällä Inkoon Linkullasjönille kuormitusselvitys ja kunnostussuunnitelma. Työ on osa laajempaa kuntakohtaista järvien kunnostusohjelmaa. Kunnostussuunnitelmassa esitetään kunnostusmenetelmien periaatteet ja niiden soveltuvuus Linkullasjönille. Paikallisten toimijoiden kanssa määritettiin yhdessä järvelle tavoitetila.
Linkullasjön voidaan luokitella reheväksi järveksi. Vesikasvillisuus aiheuttaa umpeenkasvua järven itä- ja länsipäissä. Kalasto on todettu särkikalavaltaiseksi. Järvessä on ollut myös happikatoja ja leväkukintoja. Linkullasjönin sedimentti on todettu sisäkuormitteiseksi.
Linkullasjönin valuma-alueella on paljon peltoviljelyä. Tämän osuus laskennallisesti arvioidusta fosforikuormituksesta on lähes 90 %. Järven kunnostuksessa onkin erittäin tärkeää tehdä ulkoista ja etenkin maatalouden kuormitusta vähentäviä toimenpiteitä.
Hapetusta kannattaa harkita varteenotettavana kunnostusmenetelmänä. Linkullasjönille esitetään tehtäväksi yksityiskohtaisempi hapetussuunnitelma, mistä ilmenee juuri kyseiseen järveen teholtaan ja muilta ominaisuuksiltaan sopiva laitteisto, järven hapetustarve ja laitteen sijainti.
Erittäin umpeenkasvaneen luusuan ruoppausta voidaan harkita. Toimenpide kannattaa kuitenkin suunnitella tarkasti. Ruoppauksessa on huomioitava erityisesti sen aiheuttamat mahdolliset haitat alapuoliseen Inkoonjokeen. Meritaimenen olisi mahdollista nousta Linkullasjöniin Inkoonjokea pitkin. Ruoppaus saattaisi kuitenkin jopa parantaa meritaimenen nousumahdollisuutta ja yleensä veden virtausta järvessä. Samoin vesikasvien niitto saattaa parantaa veden virtausta.
Hoitokalastusta voidaan jatkaa. Kalastuksen säätelyssä kannattaa ottaa huomioon kuhalle sopivat suositukset, kuten verkkojen silmäkokorajoitus. Meritaimenen mahdollisia kutupaikkoja voidaan kartoittaa maastokäynnein. Järven soveltuvuus ravuille kannattaa määrittää maastotutkimuksen avulla ja varmistaa rapukannan tiheys koeravustuksin. Ravustuksen säätelyä kannattaa miettiä koeravustuksen perusteella.
Veden laadun seuranta on erittäin tärkeää, jotta eri menetelmien vaikutukset järven tilaan nähdään ajoissa. Happipitoisuuden seurantaa varten suositellaan ostettavan happimittari.
Linkullasjön voidaan luokitella reheväksi järveksi. Vesikasvillisuus aiheuttaa umpeenkasvua järven itä- ja länsipäissä. Kalasto on todettu särkikalavaltaiseksi. Järvessä on ollut myös happikatoja ja leväkukintoja. Linkullasjönin sedimentti on todettu sisäkuormitteiseksi.
Linkullasjönin valuma-alueella on paljon peltoviljelyä. Tämän osuus laskennallisesti arvioidusta fosforikuormituksesta on lähes 90 %. Järven kunnostuksessa onkin erittäin tärkeää tehdä ulkoista ja etenkin maatalouden kuormitusta vähentäviä toimenpiteitä.
Hapetusta kannattaa harkita varteenotettavana kunnostusmenetelmänä. Linkullasjönille esitetään tehtäväksi yksityiskohtaisempi hapetussuunnitelma, mistä ilmenee juuri kyseiseen järveen teholtaan ja muilta ominaisuuksiltaan sopiva laitteisto, järven hapetustarve ja laitteen sijainti.
Erittäin umpeenkasvaneen luusuan ruoppausta voidaan harkita. Toimenpide kannattaa kuitenkin suunnitella tarkasti. Ruoppauksessa on huomioitava erityisesti sen aiheuttamat mahdolliset haitat alapuoliseen Inkoonjokeen. Meritaimenen olisi mahdollista nousta Linkullasjöniin Inkoonjokea pitkin. Ruoppaus saattaisi kuitenkin jopa parantaa meritaimenen nousumahdollisuutta ja yleensä veden virtausta järvessä. Samoin vesikasvien niitto saattaa parantaa veden virtausta.
Hoitokalastusta voidaan jatkaa. Kalastuksen säätelyssä kannattaa ottaa huomioon kuhalle sopivat suositukset, kuten verkkojen silmäkokorajoitus. Meritaimenen mahdollisia kutupaikkoja voidaan kartoittaa maastokäynnein. Järven soveltuvuus ravuille kannattaa määrittää maastotutkimuksen avulla ja varmistaa rapukannan tiheys koeravustuksin. Ravustuksen säätelyä kannattaa miettiä koeravustuksen perusteella.
Veden laadun seuranta on erittäin tärkeää, jotta eri menetelmien vaikutukset järven tilaan nähdään ajoissa. Happipitoisuuden seurantaa varten suositellaan ostettavan happimittari.
Kokoelmat
- Muut [504]