Vuollejokisimpukan esiintyminen Koskenkylän latvakoskilla
Ljungberg, Reetta; Saari, Sanna (2008-12)
Lataukset:
Uudenmaan ympäristökeskus
12 / 2008
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-3279-7
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-3279-7
Kuvaus
Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 20/2008
Tiivistelmä
Koskenkylänjoki virtaa Lapinjärven ja Liljendalin kuntien läpi Itä-Uudellamaalla laskien Pernajan Gammelbyvikeniin. Vesipuitedirektiivin mukaisessa luokittelussa Koskenkylänjoen ekologinen tila on arvioitu tyydyttäväksi ja joessa toteutetaan vuosina 2006–2011 virtavesikunnostuksia. Keski- ja alajuoksulla on jo kunnostettu Hammarkoski, Sävträsketin Kvarnfors, Mickelspiltomin Kvarnfors, Sahakoski ja Käkikoski.
Virtavesikunnostusten toteuttaminen edellyttää uhanalaisen ja suojellun (LsL 1996/1096, 92/43/ETY) vuollejokisimpukan (Unio crassus) esiintymisen selvittämistä ennen kunnostustoimenpiteitä. Koskenkylän latvoilla selvitettiin vuollejokisimpukan esiintymistä neljällä kohteella: Luukkukoski, Lapiokoski, Kylmäkoski ja Kartanonkoski. Näille kohteille on TE-keskuksen ja Uudenmaan ympäristökeskuksen yhteistyönä suunnitteilla kalataloudellisia kunnostuksia.
Selvitettävillä kohteilla tarkasteltiin kunnostussuunnitelmien piiriin kuuluvia koskialueita pinta- tai laitesukeltamalla. Koskimaiset alueet ja niiden kynnykset käytiin läpi mahdollisimman laajalti, mutta erityisesti niiltä osin, missä vuollejokisimpukalle ja muille suursimpukoille elinympäristöksi soveltuvia hiekka- ja sora-alueita sekä hienojakoisempaa pohjanlaatua esiintyi. Huonommin soveltuvia kallio- ja kivikkopohjia tai vuolaan virtauksen alueita ei juurikaan tarkasteltu rajallisen ajankäytön vuoksi. Kultakin soveltuvalta alueelta pyrittiin keräämään mahdollisuuksien mukaan ainakin 20 elävän simpukkayksilön otos, jotta lajistosta saatiin kattava kuva. Monin paikoin simpukoita oli kuitenkin niin vähän tai ei lainkaan, että tämä tavoite jäi saavuttamatta.
Suursimpukkamäärät Koskenkylänjoen koskissa jäivät alhaisiksi. Yleisin suursimpukkalajeista oli sysijokisimpukka (Unio tumidus), seuraavaksi yeisin pikkujärvisimpukka (Anodonta anatina) ja kolmanneksi yleisin isojärvisimpukka (Anodonta cygnea). Tutkituista koskista vain Luukku- ja Lapiokoskelta löytyi vuollejokisimpukoita, joiden osuus kaikista simpukkahavainnoista oli vain 3 %. Muita havaittuja lajeja
olivat litteäjärvisimpukka (Pseudanodonta complanata) ja soukkojokisimpukka (Unio pictorum).
Vuollejokisimpukkahavainnot tehtiin joko koskien kynnyksiltä tai varsinaisen koskimaisen alueen alapuolelta. Aikaisempien Koskenkylää koskevien tutkimusten (Ljungberg 2006, Ilmarinen & Oulasvirta 2007) ja lajin elinympäristövaatimuksia koskevan tutkimuksen perusteella (Ljungberg 2007) vuollejokisimpukka populaatioita voidaan olettaa esiintyvän koskien välisissä suvannoissa.
Virtavesikunnostusten toteuttaminen edellyttää uhanalaisen ja suojellun (LsL 1996/1096, 92/43/ETY) vuollejokisimpukan (Unio crassus) esiintymisen selvittämistä ennen kunnostustoimenpiteitä. Koskenkylän latvoilla selvitettiin vuollejokisimpukan esiintymistä neljällä kohteella: Luukkukoski, Lapiokoski, Kylmäkoski ja Kartanonkoski. Näille kohteille on TE-keskuksen ja Uudenmaan ympäristökeskuksen yhteistyönä suunnitteilla kalataloudellisia kunnostuksia.
Selvitettävillä kohteilla tarkasteltiin kunnostussuunnitelmien piiriin kuuluvia koskialueita pinta- tai laitesukeltamalla. Koskimaiset alueet ja niiden kynnykset käytiin läpi mahdollisimman laajalti, mutta erityisesti niiltä osin, missä vuollejokisimpukalle ja muille suursimpukoille elinympäristöksi soveltuvia hiekka- ja sora-alueita sekä hienojakoisempaa pohjanlaatua esiintyi. Huonommin soveltuvia kallio- ja kivikkopohjia tai vuolaan virtauksen alueita ei juurikaan tarkasteltu rajallisen ajankäytön vuoksi. Kultakin soveltuvalta alueelta pyrittiin keräämään mahdollisuuksien mukaan ainakin 20 elävän simpukkayksilön otos, jotta lajistosta saatiin kattava kuva. Monin paikoin simpukoita oli kuitenkin niin vähän tai ei lainkaan, että tämä tavoite jäi saavuttamatta.
Suursimpukkamäärät Koskenkylänjoen koskissa jäivät alhaisiksi. Yleisin suursimpukkalajeista oli sysijokisimpukka (Unio tumidus), seuraavaksi yeisin pikkujärvisimpukka (Anodonta anatina) ja kolmanneksi yleisin isojärvisimpukka (Anodonta cygnea). Tutkituista koskista vain Luukku- ja Lapiokoskelta löytyi vuollejokisimpukoita, joiden osuus kaikista simpukkahavainnoista oli vain 3 %. Muita havaittuja lajeja
olivat litteäjärvisimpukka (Pseudanodonta complanata) ja soukkojokisimpukka (Unio pictorum).
Vuollejokisimpukkahavainnot tehtiin joko koskien kynnyksiltä tai varsinaisen koskimaisen alueen alapuolelta. Aikaisempien Koskenkylää koskevien tutkimusten (Ljungberg 2006, Ilmarinen & Oulasvirta 2007) ja lajin elinympäristövaatimuksia koskevan tutkimuksen perusteella (Ljungberg 2007) vuollejokisimpukka populaatioita voidaan olettaa esiintyvän koskien välisissä suvannoissa.
Kokoelmat
- Muut [505]