Juteini, Jaakko
Judén, Jacob
1781-1855
Public Domain
http://creativecommons.org/publicdomain/mark/1.0/deed.fi
http://creativecommons.org/publicdomain/mark/1.0/deed.fi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201701021021
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201701021021
Kuvaus
Jaakko Juteini (Jacob Judén)
s. 14.7. 1781 Hattulan Rahkoilassa
k. 20.6. 1855 Viipurissa
Jaakko Juteini tunnetaan suomenkielisen kaunokirjallisuuden pioneerina ja erityisesti lyriikan kehittäjänä. Hän oli valistusajan kirjailija, jonka teosten syntyaika ulottuu 1810-luvulta 1840-luvulle. Juteini erottui muista aikansa kirjailijoista ennen kaikkea kielipoliittisten näkemystensä vuoksi. Ottaessaan kantaa aatteellisiin kysymyksiin Juteini kirjoitti aikansa oppineiden kielellä eli ruotsiksi. Kaunokirjalliset teoksensa hän kirjoitti suomeksi pyrkien vahvistamaan suomen kielen asemaa sanataiteen kielenä. Juteinin tuotantoon kuuluu teoksia juomalauluista kansanvalistuksellisiin teksteihin. Tuotannossa voi havaita jälkiä varhaisesta kansallisuusaatteesta. Yhteiskunnallisesti Juteinia voidaan pitää edistyksellisenä ajattelijana, joka puhui niin köyhän kansan, rauhanaatteen kuin eläinsuojelun puolesta. Juteinin esittämä valtaapitävien kritiikki sekä hänen uskonnolliset näkemyksensä herättivät myös paljon vastustusta. Kirjoituskokoelma Anteckningar af Tankar uti Varianta Ämnen (1827) poltettiin kirjaroviolla, mikä johti kirjailijan 16 vuotta kestäneeseen vaikenemiseen. Juteinin teoksista tunnetuin on ”Laulu Suomessa” (ensimmäinen versio 1810), joka alkaa sanoilla ”Arvon mekin ansaitsemme…” Sittemmin teksti on saanut epävirallisen kansallislaulun aseman.
http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/2820/
http://www.blf.fi/artikel.php?id=2820
-----
Jaakko Juteini (Jacob Judén)
f. 14.7. 1781 i Hattula–Rahkoila
d. 20.6. 1855 i Viborg
Jaakko Juteini har gått till historien som pionjär vad gäller skönlitteratur, inte minst lyrik på finska. Juteini var en författare i upplysningens anda och litterärt aktiv mellan 1810- och 1840-talet, men skilde sig från sina samtida genom sin språkpolitiska syn och ambitionen att utveckla ett finskt litterärt språk. I hans verk skönjer man en gryende nationalitetskänsla. Han skrev inom olika genrer, från folkbildande litteratur till dryckesvisor, och på två språk, beroende på målgrupp. Som skönlitterär författare skrev han på finska. När han uttalade sig i olika sakfrågor vände han sig till samtidens bildade läsekrets – på svenska. Han var en föregångare i många frågor, bland annat då han talade för fred, djurskydd och om det fattiga folkets situation. Juteini var också kontroversiell genom sin syn på religion och kritik av de makthavande. Hans skriftsamling Anteckningar af Tankar uti Varianta Ämnen (1827) brändes rentav på bål, varefter författaren Juteini tystnade för 16 år. Det verk av Juteini som är mest känt för eftervärlden är hans dikt ”Laulu Suomessa” (sv. ”Sång i Finland”, första version 1810) med de inledande orden ”Arvon mekin ansaitsemme…” (”Aktning äfven vi må röna…”), som sedermera fått status av inofficiell finsk nationalsång.
http://www.blf.fi/artikel.php?id=2820
http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/2820/
s. 14.7. 1781 Hattulan Rahkoilassa
k. 20.6. 1855 Viipurissa
Jaakko Juteini tunnetaan suomenkielisen kaunokirjallisuuden pioneerina ja erityisesti lyriikan kehittäjänä. Hän oli valistusajan kirjailija, jonka teosten syntyaika ulottuu 1810-luvulta 1840-luvulle. Juteini erottui muista aikansa kirjailijoista ennen kaikkea kielipoliittisten näkemystensä vuoksi. Ottaessaan kantaa aatteellisiin kysymyksiin Juteini kirjoitti aikansa oppineiden kielellä eli ruotsiksi. Kaunokirjalliset teoksensa hän kirjoitti suomeksi pyrkien vahvistamaan suomen kielen asemaa sanataiteen kielenä. Juteinin tuotantoon kuuluu teoksia juomalauluista kansanvalistuksellisiin teksteihin. Tuotannossa voi havaita jälkiä varhaisesta kansallisuusaatteesta. Yhteiskunnallisesti Juteinia voidaan pitää edistyksellisenä ajattelijana, joka puhui niin köyhän kansan, rauhanaatteen kuin eläinsuojelun puolesta. Juteinin esittämä valtaapitävien kritiikki sekä hänen uskonnolliset näkemyksensä herättivät myös paljon vastustusta. Kirjoituskokoelma Anteckningar af Tankar uti Varianta Ämnen (1827) poltettiin kirjaroviolla, mikä johti kirjailijan 16 vuotta kestäneeseen vaikenemiseen. Juteinin teoksista tunnetuin on ”Laulu Suomessa” (ensimmäinen versio 1810), joka alkaa sanoilla ”Arvon mekin ansaitsemme…” Sittemmin teksti on saanut epävirallisen kansallislaulun aseman.
http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/2820/
http://www.blf.fi/artikel.php?id=2820
-----
Jaakko Juteini (Jacob Judén)
f. 14.7. 1781 i Hattula–Rahkoila
d. 20.6. 1855 i Viborg
Jaakko Juteini har gått till historien som pionjär vad gäller skönlitteratur, inte minst lyrik på finska. Juteini var en författare i upplysningens anda och litterärt aktiv mellan 1810- och 1840-talet, men skilde sig från sina samtida genom sin språkpolitiska syn och ambitionen att utveckla ett finskt litterärt språk. I hans verk skönjer man en gryende nationalitetskänsla. Han skrev inom olika genrer, från folkbildande litteratur till dryckesvisor, och på två språk, beroende på målgrupp. Som skönlitterär författare skrev han på finska. När han uttalade sig i olika sakfrågor vände han sig till samtidens bildade läsekrets – på svenska. Han var en föregångare i många frågor, bland annat då han talade för fred, djurskydd och om det fattiga folkets situation. Juteini var också kontroversiell genom sin syn på religion och kritik av de makthavande. Hans skriftsamling Anteckningar af Tankar uti Varianta Ämnen (1827) brändes rentav på bål, varefter författaren Juteini tystnade för 16 år. Det verk av Juteini som är mest känt för eftervärlden är hans dikt ”Laulu Suomessa” (sv. ”Sång i Finland”, första version 1810) med de inledande orden ”Arvon mekin ansaitsemme…” (”Aktning äfven vi må röna…”), som sedermera fått status av inofficiell finsk nationalsång.
http://www.blf.fi/artikel.php?id=2820
http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/2820/
Kokoelmat
- Kirjailijat [87]