Kurikan ja Kauhajoen hajarakentamisselvitys 2030 : Selvitys hajarakentamisen vaikutuksista liikkumiskustannuksiin

Abstract

Kunnat huolehtivat maankäytön ja rakentamisen ohjauksesta alueellaan. Kuntastrategiat, kaavat ja yksittäiset lupapäätökset vaikuttavat yhdyskuntarakenteen muovautumiseen sekä siitä syntyvien kustannusten ja ympäristöhaittojen määrään. On tärkeää pohtia lisääkö nykyinen hajarakentaminen sellaisia investointeja ja tarpeita, joiden ylläpitämiseen kunnilla ja ELY-keskuksilla ei ole jatkossa taloudellisia resursseja.

Tämän työn tavoitteena on ollut selvittää hajarakentamisen vaikutukset julkisen liikenteen ja kuntien kuljetusten järjestämiseen sekä yksityisautoiluun uuden Kurikan ja Kauhajoen kaupungin alueella. Hajarakentamisen vaikutuksia on tutkittu kahden skenaarion avulla. Hajamallissa hajarakentamisen oletetaan jatkuvan vuoteen 2030 nykytahdilla ja malttimallissa hajarakentaminen minimoidaan vuodesta 2016 lähtien siten, että asuinrakentamisesta haja-asutusalueille kohdistuu vain 10 % uusista asuinrakennuksista. Kokonaisuudessaan skenaarioiden vaikutukset liikennejärjestelmätasolla jäävät tavoitevuonna 2030 kohtuullisen vähäisiksi, sillä tarkasteluajanjaksolla rakennettavien asuinrakennusten määrä vastaa vain noin 6–7 % kaikista suunnittelualueen asuinrakennuksista.

Kunnan näkökulmasta hajarakentamisella on suurimmat vaikutukset koulukuljetusten järjestämiskustannuksiin. Malttimallissa valtaosa oppilaista sijoittuu sellaiselle etäisyydelle koulusta, ettei kunnalla ole velvollisuutta koulukuljetusten järjestämiseen, kun taas hajamallissa reilu kolmannes peruskoulun oppilaista on kuljetusten piirissä. Kuljetusten järjestämiskustannusten suhteen ero on yli nelinkertainen. Perusturvan ja kotihoidon kuljetusten osalta hajarakentamisen vaikutukset ovat lyhyellä tähtäimellä vähäiset – uuden asuinrakentamisen vaikutukset perusturvan ja kotihoidon kuljetuskustannuksiin realisoituvat vasta useiden vuosikymmenien kuluttua väestön ikääntyessä ja kotihoidon ja tukipalveluiden tarpeen kasvaessa. Malttimallissa uusien asuinrakennusten asukkaiden keskimääräinen vuorokauden matkasuorite on 33 kilometriä ja hajamallissa 42 kilometriä. Pääosa matkoista tehdään henkilöautolla. Neljän hengen kotitaloudessa autoilun vuosittaisten kokonaiskustannusten arvioidaan olevan malttimallissa noin 3200 euroa alhaisemmat kuin hajamallissa.

Malttimallissa asuinrakentaminen painottuu asemakaava-alueelle, jossa joukkoliikenteen palvelut ovat parhaiten saavutettavissa. Malli tukee kuntakeskusten välisen joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä, erityisesti kuntien välistä opiskelu- ja työssäkäyntiliikennettä. Hajamallin vaikutukset joukkoliikenteeseen riippuvat siitä, kohdistuuko rakentaminen kyliin vai niiden ulkopuolelle. Joukkoliikenteen reittien varrella sijaitseviin kyliin sijoittuessaan uusi asutus voi jopa edistää joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä uusien linja-autolla hoidettavien koulukuljetusten myötä. Sen sijaan kylien ulkopuolella mahdollisuudet joukkoliikenteen hyödyntämiseen ovat heikot. Hajamallissa muiden kuin koululaisten joukkoliikennematkoja on vähän ja malli heikentää erityisesti kuntakeskusten välisen joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä.