Uudenmaan ELY-keskuksen kevyen liikenteen tarveselvitys 2010
Lautala, Mikko; Voltti, Ville; Krankka, Aleksi (2016-09-09)
Lautala, Mikko
Voltti, Ville
Krankka, Aleksi
Pohjois-Savon ELY-keskus
09.09.2016
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-257-189-2
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-257-189-2
Tiivistelmä
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) kevyen liikenteen hanketarpeita priorisoidaan ns. kevyen liikenteen hankekorissa. Valtion aluehallinnossa vuoden 2010 alussa toteutetun rakenneuudistuksen myötä liikenneasioiden vastuu Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien alueella siirtyi Tiehallinnon Hämeen tiepiiriltä Uudenmaan ELY-keskukselle. Tässä työssä on muodostettu uusi koko Uudenmaan ELYkeskuksen alueen kattava kevyen liikenteen hankekori. Työ pohjautuu Uudenmaan ja Hämeen tiepiirien aiempiin kevyen liikenteen tarveselvityksiin, joiden asiasisältöön on tehty vain vähäisiä muutoksia.
Hankekori sisältää ELY-keskuksen erilliset kevyen liikenteen hankkeet. Hankkeet priorisoitiin alustavasti turvallisuusvaikutusten ja hankkeen käyttäjiä koskevien tietojen perusteella neljää muuttujaa käyttäen. Tarveindeksi laskettiin pääosin tierekisterin tietoihin, Tarva-ohjelman tuloksiin, Koululiitu-menetelmään sekä erilaisiin paikkatietotarkasteluihin perustuen.
Tarveindeksiä käytettiin tarkempaan tarkasteluun otettavien hankkeiden valinnassa sekä lopullisen kiireellisyysarvion yhtenä keskeisenä perusteena. Tarveindeksi ei kuitenkaan automaattisesti määrännyt hankkeen kiireellisyysluokitusta, vaan hankkeiden lopullinen kiireellisyysluokitus tehtiin asiantuntijatyönä sekä tarveindeksin että muiden asiaan vaikuttavien seikkojen perusteella.
Hankkeiden käyttäjämäärien arviointiin on panostettu voimakkaasti. Osana kevyen liikenteen hankekorin ylläpitotyötä ELY-keskus on tehnyt kevyen liikenteen laskentoja systemaattisesti. Laskennat kattavat lähes kaikki kiireellisimmät hankkeet. Käyttäjämäärä arvioitiin lisäksi aluetyyppikohtaisten matkatuotoslukujen sekä arvioitujen matkanpituuksien ja matkojen suuntautumisen perusteella. Lopulliset käyttäjämääräarviot muodostettiin sekä liikennelaskentojen että tuotosperusteisen arvion perusteella.
Hankkeiden lopullinen arviointi tehtiin useiden asiantuntijoiden ryhmätyönä. Arvioinnin tavoitteena oli löytää hankkeet, jotka tehokkaimmin vähentävät henkilövahinkoon johtavia onnettomuuksia, edistävät jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käyttöä sekä tukevat yhdyskuntarakenteen eheytymistä. Terävimpään kärkeen löydettiin ELY-keskuksen näkökulmasta tärkeimmät hankkeet, joihin ei liity merkittäviä toteuttamiskelpoisuuteen tai rahoitusmahdollisuuksiin liittyviä epävarmuustekijöitä.
Parhaat hankkeet jaettiin kolmeen kiireellisyysluokkaan A1, A2 ja A3. Luokka A1 on kärkihankejoukko, joka sisältää kymmenen kiireellisintä hanketta. Kiireellisyysluokkien A2–A3 hankkeita on 45 kpl. Luokassa B on noin 380 hanketta, jotka eivät ELY-keskuksen näkökulmasta ole ajankohtaisia. Kokonaisuudessaan hankekorissa on Uudellamaalla ja Kanta- ja Päijät-Hämeessä noin 430 hanketta. Lisäksi työn aikana hankekorista poistettiin noin 30 ja otettiin erilleen noin 50 hanketta.
Uudenmaan ELY-keskus toteuttaa kevyen liikenteen väylähankkeita rahoitustasonsa mahdollistamassa laajuudessa ensisijaisesti kiireellisyysluokasta A1. Kunnan aloitteesta ja rahoittamana voidaan toteuttaa hankkeita myös kiireellisyysluokista A2 ja A3. ELY-keskuksen rahoitusosuudesta neuvotellaan tapauskohtaisesti ja siihen vaikuttavat hankkeen kiireellisyysluokka, muun kuin paikallisen liikenteen tarpeet sekä ELY-keskuksen rahoitusmahdollisuudet.
Kiireellisyysluokan A2 hankkeiden osalta ELY-keskuksen rahoitusosuus on korkeintaan 50 %. Kiireellisyysluokan A3 hankkeiden osalta ELY-keskuksen rahoitusosuus on korkeintaan 20 %. ELY-keskus ei osallistu kiireellisyysluokan B hankkeiden rahoitukseen. Hankkeita koskevia arvioita voidaan tarkentaa ilmi tulevien tietojen tai muutoin muuttuneen tilanteen perusteella. Hankkeiden kiireellisyysluokat tarkistetaan vuosittain hankekorin päivityksen yhteydessä.
Hankekori sisältää ELY-keskuksen erilliset kevyen liikenteen hankkeet. Hankkeet priorisoitiin alustavasti turvallisuusvaikutusten ja hankkeen käyttäjiä koskevien tietojen perusteella neljää muuttujaa käyttäen. Tarveindeksi laskettiin pääosin tierekisterin tietoihin, Tarva-ohjelman tuloksiin, Koululiitu-menetelmään sekä erilaisiin paikkatietotarkasteluihin perustuen.
Tarveindeksiä käytettiin tarkempaan tarkasteluun otettavien hankkeiden valinnassa sekä lopullisen kiireellisyysarvion yhtenä keskeisenä perusteena. Tarveindeksi ei kuitenkaan automaattisesti määrännyt hankkeen kiireellisyysluokitusta, vaan hankkeiden lopullinen kiireellisyysluokitus tehtiin asiantuntijatyönä sekä tarveindeksin että muiden asiaan vaikuttavien seikkojen perusteella.
Hankkeiden käyttäjämäärien arviointiin on panostettu voimakkaasti. Osana kevyen liikenteen hankekorin ylläpitotyötä ELY-keskus on tehnyt kevyen liikenteen laskentoja systemaattisesti. Laskennat kattavat lähes kaikki kiireellisimmät hankkeet. Käyttäjämäärä arvioitiin lisäksi aluetyyppikohtaisten matkatuotoslukujen sekä arvioitujen matkanpituuksien ja matkojen suuntautumisen perusteella. Lopulliset käyttäjämääräarviot muodostettiin sekä liikennelaskentojen että tuotosperusteisen arvion perusteella.
Hankkeiden lopullinen arviointi tehtiin useiden asiantuntijoiden ryhmätyönä. Arvioinnin tavoitteena oli löytää hankkeet, jotka tehokkaimmin vähentävät henkilövahinkoon johtavia onnettomuuksia, edistävät jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käyttöä sekä tukevat yhdyskuntarakenteen eheytymistä. Terävimpään kärkeen löydettiin ELY-keskuksen näkökulmasta tärkeimmät hankkeet, joihin ei liity merkittäviä toteuttamiskelpoisuuteen tai rahoitusmahdollisuuksiin liittyviä epävarmuustekijöitä.
Parhaat hankkeet jaettiin kolmeen kiireellisyysluokkaan A1, A2 ja A3. Luokka A1 on kärkihankejoukko, joka sisältää kymmenen kiireellisintä hanketta. Kiireellisyysluokkien A2–A3 hankkeita on 45 kpl. Luokassa B on noin 380 hanketta, jotka eivät ELY-keskuksen näkökulmasta ole ajankohtaisia. Kokonaisuudessaan hankekorissa on Uudellamaalla ja Kanta- ja Päijät-Hämeessä noin 430 hanketta. Lisäksi työn aikana hankekorista poistettiin noin 30 ja otettiin erilleen noin 50 hanketta.
Uudenmaan ELY-keskus toteuttaa kevyen liikenteen väylähankkeita rahoitustasonsa mahdollistamassa laajuudessa ensisijaisesti kiireellisyysluokasta A1. Kunnan aloitteesta ja rahoittamana voidaan toteuttaa hankkeita myös kiireellisyysluokista A2 ja A3. ELY-keskuksen rahoitusosuudesta neuvotellaan tapauskohtaisesti ja siihen vaikuttavat hankkeen kiireellisyysluokka, muun kuin paikallisen liikenteen tarpeet sekä ELY-keskuksen rahoitusmahdollisuudet.
Kiireellisyysluokan A2 hankkeiden osalta ELY-keskuksen rahoitusosuus on korkeintaan 50 %. Kiireellisyysluokan A3 hankkeiden osalta ELY-keskuksen rahoitusosuus on korkeintaan 20 %. ELY-keskus ei osallistu kiireellisyysluokan B hankkeiden rahoitukseen. Hankkeita koskevia arvioita voidaan tarkentaa ilmi tulevien tietojen tai muutoin muuttuneen tilanteen perusteella. Hankkeiden kiireellisyysluokat tarkistetaan vuosittain hankekorin päivityksen yhteydessä.
Kokoelmat
- Erillisjulkaisut [192]