Syvän ja aktiivisen puolustuksen puolestapuhuja : Y. A. Järvisen vaikutus suomalaisen taktiikan kehitykseen ennen talvisotaa

Abstract

Suomalaisen taktiikan historiaa käsittelevissä tutkimuksissa nousee usein esille nimi Y. A. Järvinen. Järvinen jätti jälkipolville perinnöksi huomattavan runsaan kirjallisen tuotannon. Millainen henkilö nimen takana löytyy, ja miten Järvisen ajatukset vaikuttivat suomalaisen taktiikan ja operaatiotaidon muodostumiseen? Tämä tutkimus on henkilöhistoriallinen. Tutkimusmenetelmänä on käytetty laadullista aineistoanalyysiä. Lähdeaineisto koostuu Järvisen kirjallisesta tuotannosta, jota verrataan aikakauden muiden upseerien kirjallisena julkaistuihin ajatuksiin. Tärkeimpinä lähteinä on käytetty Tappara-lehdestä, Suomen Sotilasaikakauslehdestä, Tiede ja Ase -julkaisusta sekä Järvisen yksityisarkistosta löytyvää kirjallista tuotantoa. Toisen lähdekokonaisuuden muodostavat Järvisen käsittelemiin aiheisiin liittyvä julkaisematon arkistointikelpoinen aineisto. Lähdeaineisto analysoimalla on luotu kuva Järvisen elämästä, ajatuksista ja vaikutuksesta suomalaisen taktiikan kehitykseen. Tutkimuksen mukaan Järvisen kirjallinen vaikuttaminen alkoi pyrkimyksellä jakaa kokemuksia Tampereen rykmentissä palveleville asevelvollisille. Järvisen kirjoitukset muuttuivat käsittelemään operaatiotaitoa ja taktiikkaa sotakorkeakoulussa vuosina 1932– 1934. Järvinen osallistui, artikkeleiden muodossa, aktiivisesti käytyyn keskusteluun, jossa suomalainen upseeristo omaa erikoisosaamistaan hyödyntäen pyrki löytämään vastauksia siihen, miten köyhällä ja pienellä armeijalla, taistellaan suurvaltaa vastaan. Konkreettisesti Järvisen ajatukset näkyvät ennen talvisotaa panssarintorjunta-aseen valinnassa. Järvinen ei kuitenkaan keskittynyt pelkästään aseen teknisiin ominaisuuksiin vaan osasi ottaa panssarintorjunnan huomioon osana puolustusta koko Karjalan kannaksen operatiivisessa maastossa. Järvinen olikin syvän ja aktiivisen puolustuksen ensimmäisiä puolestapuhujia. Metsätaisteluun, mekanisointiin ja hyökkäysvaunutorjunta-aseistukseen liittyvät artikkelit herättivät keskustelua ennen talvisotaa. Aiheita ei kuitenkaan voida katsoa erillisinä vaan nimenomaan näiden aiheiden kautta rakentuu näkemys, miten operatiivisesti merkittävää Karjalan kannasta tulisi puolustaa. Järvisen vaikutus kevyen panssarintorjunta-aseen valintaan on kiistaton. Sotien jälkeen muotoutuneen alueellisen puolustusjärjestelmän kehittymisessä näkyy Järvisen syvän puolustuksen ajattelu. Järvistä ei voi profiloida syvän puolustusasema-ajattelun keksijäksi, mutta Järvisen esittämillä näkökulmilla on ollut vaikutusta muun upseeriston muodostaessa omaa näkemystään. Näin ollen Järvinen on yhtenä monista vaikuttanut suomalaisen operaatiotaidon kehitykseen.