Erilaisten koulutusmenetelmien käyttö uudistetun taistelutavan tuottamien pedagogisten vaatimusten saavuttamiseksi
Himberg, Samu (2015)
Himberg, Samu
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Sotilaspedagogiikka
Sotatieteiden kandidaattiopiskelijan tutkielma
99. Kadettikurssi
2015
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015111617185
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015111617185
Tiivistelmä
Maavoimien taistelu 2015 on luonut taistelijoille uudenlaisia vaatimuksia, joiden saavuttaminen
on tärkeää suorituskykyisten sodan ajan joukkojen tuottamiseksi. Vaatimusten saavuttamiseksi
koulutuksen on oltava tehokasta ja kouluttajien ammattitaitoisia. Tutkimuksessa
kuvataan erilaisten koulutusmenetelmien käyttöä eri kohderyhmille, sekä pohditaan
kouluttajan pedagogisten taitojen merkitystä koulutuksen tehostamiseksi.
Tutkimuksessa on käytetty kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen aineisto on
kerätty itse. Aineisto on saatu haastattelemalla varusmieskouluttajina toimivia upseereita.
Haastattelulajina käytettiin teemahaastattelua. Aineiston analyysimenetelmänä on käytetty
fenomenografiaa.
Aineiston perusteella uudistetun taistelutavan tuottamat vaatimukset saavutetaan parhaiten
aktivoivilla koulutusmenetelmillä. Koulutuksen tehostamiseksi koulutusmenetelmiä kannattaa
myös vaihdella. Koulutuksessa tulee korostaa koulutettavien oma-aloitteisuutta ja itsenäistä
päätöksentekokykyä. Opittujen tietojen ja taitojen soveltaminen erilaisissa käytännön
tilanteissa kehittää koulutettavia kokonaisvaltaisesti. Hyvä ilmapiiri ja koulutettavien
motivaatio ovat tärkeitä osatekijöitä koulutuksen lopputuloksen kannalta. Yksilön, partion
ja ryhmän kouluttamisessa perusperiaatteet ovat samat, mutta koulutusmenetelmät vaihtelevat.
Lisäksi kouluttaja voi omilla pedagogisilla taidoillaan tehostaa koulutuksellisten tavoitteiden
saavuttamista merkittävästi.
Aineiston pohjalta tehtyjen johtopäätösten perustella voidaan todeta, että koulutus on muuttunut
kouluttajakeskeisestä koulutettavakeskeiseen. Koulutettavat nähdään tiedon aktiivisina
vastaanottajina, ja vuorovaikutuksen merkitys kouluttajan ja koulutettavien välillä on
kasvanut. Kouluttajan on ymmärrettävä erilaisten oppimiskäsitysten periaatteet ja osattava
soveltaa erilaisia koulutusmenetelmiä tilanteen mukaan. Johtopäätösten perusteella voidaan
myös todeta, että vaikka uudistettu taistelutapa on tuonut koulutukseen uudenlaisia elementtejä,
hyvän koulutustapahtuman periaatteet ovat hyvin samansuuntaisia kuin aikaisemminkin.
on tärkeää suorituskykyisten sodan ajan joukkojen tuottamiseksi. Vaatimusten saavuttamiseksi
koulutuksen on oltava tehokasta ja kouluttajien ammattitaitoisia. Tutkimuksessa
kuvataan erilaisten koulutusmenetelmien käyttöä eri kohderyhmille, sekä pohditaan
kouluttajan pedagogisten taitojen merkitystä koulutuksen tehostamiseksi.
Tutkimuksessa on käytetty kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen aineisto on
kerätty itse. Aineisto on saatu haastattelemalla varusmieskouluttajina toimivia upseereita.
Haastattelulajina käytettiin teemahaastattelua. Aineiston analyysimenetelmänä on käytetty
fenomenografiaa.
Aineiston perusteella uudistetun taistelutavan tuottamat vaatimukset saavutetaan parhaiten
aktivoivilla koulutusmenetelmillä. Koulutuksen tehostamiseksi koulutusmenetelmiä kannattaa
myös vaihdella. Koulutuksessa tulee korostaa koulutettavien oma-aloitteisuutta ja itsenäistä
päätöksentekokykyä. Opittujen tietojen ja taitojen soveltaminen erilaisissa käytännön
tilanteissa kehittää koulutettavia kokonaisvaltaisesti. Hyvä ilmapiiri ja koulutettavien
motivaatio ovat tärkeitä osatekijöitä koulutuksen lopputuloksen kannalta. Yksilön, partion
ja ryhmän kouluttamisessa perusperiaatteet ovat samat, mutta koulutusmenetelmät vaihtelevat.
Lisäksi kouluttaja voi omilla pedagogisilla taidoillaan tehostaa koulutuksellisten tavoitteiden
saavuttamista merkittävästi.
Aineiston pohjalta tehtyjen johtopäätösten perustella voidaan todeta, että koulutus on muuttunut
kouluttajakeskeisestä koulutettavakeskeiseen. Koulutettavat nähdään tiedon aktiivisina
vastaanottajina, ja vuorovaikutuksen merkitys kouluttajan ja koulutettavien välillä on
kasvanut. Kouluttajan on ymmärrettävä erilaisten oppimiskäsitysten periaatteet ja osattava
soveltaa erilaisia koulutusmenetelmiä tilanteen mukaan. Johtopäätösten perusteella voidaan
myös todeta, että vaikka uudistettu taistelutapa on tuonut koulutukseen uudenlaisia elementtejä,
hyvän koulutustapahtuman periaatteet ovat hyvin samansuuntaisia kuin aikaisemminkin.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]