Internet arkielämän tiedonhankinnassa: tapaustutkimus Tampereelta
Tein 1990-luvun lopulla tutkimuksen, jossa selvitettiin verkkopalvelujen käytön tapoja internetin läpimurron aikoihin (Savolainen 1998). Tutkimus pohjautui vuonna 1996 koottuun Tilastokeskuksen aineistoon ja Tampereen seudulla vuonna 1997 tehtyihin haastatteluihin. Tuossa vaiheessa vasta 10 % suomalaisista lukeutui internetin aktiivikäyttäjiin. Tutkimus osoitti, että verkkopalvelujen käyttöä voimakkaimmin motivoineet tekijät ovat viestinnällisiä. Useimmissa tapauksissa ne liittyivät sähköpostin avaamiin mahdollisuuksiin olla yhteydessä ystäviin, tuttaviin ja samoja asioita harrastaviin ihmisiin. Sitä vastoin verkkolähteisiin suuntautuvalla tiedonhankinnalla ei ollut vielä tuolloin sanottavampaa merkitystä. Tämä koski sekä orientoivan että praktisen tiedon hakua. Orientoivan tiedon hankinta viittaa jokapäiväisten tapahtumien seurantaan, kun taas praktisen tiedon hankinta palvelee yksittäisten ongelmien tai ongelmatilanteiden ratkaisemista.
Tutkimushanke siirtyi uuteen vaiheeseen vuonna 2001, jolloin lähdin Jarkko Karin kanssa selvittämään www:n roolia arkielämän tiedonhankinnassa (hankkeen lähtökohdista ks. Kari & Savolainen 2002). Kyseessä on kvalitatiivinen tutkimus, jonka ensisijaisena tavoitteena on selvittää yksityiskohtaisemmin web-haun strategioita etsittäessä tietoa muun muassa harrastuksiin liityviin tiedontarpeisiin. Vaikka hanke kohdistuu web-haun piirteisiin ja laadullinen tutkimusaineisto ei mahdollista tilastollisten yleistysten tekemistä, tutkimuksesta saa suuntaa-antavaa tietoa internetin roolista arkielämän tiedonhankinnassa. Tutkimusta varten haastateltiin 18 henkilöä Tampereen seudulla vuosina 2001-2002. Haastatellut olivat ns. tavallisia kansalaisia ja edustivat eri ikä- ja koulutusryhmiä, kuten arkkitehti, eläkeläinen, insinööri, korkeakouluopiskelija ja yrittäjä. Nuorin haastateltava oli täyttänyt 10 ja vanhin 70 vuotta. Haastatellut voidaan luokitella verkkopalvelujen aktiivikäyttäjiksi ja useimmat heistä hyödynsivät internetiä myös tiedonhankinnassa. Seuraavassa esitellään pääpiirteittäin empiirisen analyysin tuloksia, jotka kuvaavat verkkopalvelujen roolia arkielämän ei-ammatillisen tiedon hankinnassa.
« 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 * »
URN:NBN:fi-fe20031619
|
